Asialista

Yhdistystoimijalta tuli kysymys erityisesti puheenjohtajan ja sihteerin työnjaosta. Tämä onkin tärkeä ja mielenkiintoinen kysymys. Yhdistyslaki ei tunne käsitettä sihteeri lainkaan, vaikka käytännössä kaikissa yhdistyksissä sihteeri on ja yleensä säännöissä sihteeri mainitaan. Usein sihteerillä on jopa yhdistyksen nimenkirjoitusoikeus.

Sihteerin valta ja tehtävät

Joissakin kokoustekniikan oppiaineistoissa mainitaan sihteerin tehtävät pikkutarkasti alkaen kokoustilan tuolien järjestelystä. Tämä on tarpeetonta, sillä sihteerin tehtäviä ei ole missään määrätty eikä niitä voi tarkasti tai edes yleispätevästi määrätä muut kuin yhdistyksen hallitus. Käytännön tehtävien järjestelyt ovat aina hallituksen vastuulla ja käytännön toimijana voi hallituksen ohjauksessa olla kuka tahansa.

Jatka lukemista ”Yhdistyksen toimihenkilöt ja tehtävät”

Yhdistysten on tehtävä talouden hoitamista varten ennakolta suunnitelma vähintään seuraavaksi vuodeksi. Joskus taloutta täytyy suunnitella pitemmällekin ajalle, kun velkojen, poistojen ja omaisuuden hoitamisen taloudelliset vaikutukset ulottuvat pitkällekin aikavälille.

Talouden hoitamisesta vastaa hallitus. Hallituksen on tehtävä myös ehdotus yhdistyksen kokoukselle seuraavan vuoden budjetiksi eli talousarvioksi. Yhdistyksen kokous voi tehdä esitykseen muutoksia, mutta hyväksymisen jälkeen hallituksen tulee käyttää päätöksen mukaista suunnitelmaa sitovana ja siitä poikkeamiseen on oltaa selvät perusteet. Tarvittaessa yhdistyksen kokous voi tarkentaa talousarviota esimerkiksi syyskokouksessa, mikäli se kokoukselle lain ja sääntöjen mukaisessa järjestyksessä esitetään.

Jatka lukemista ”Budjetti vai talousarvio?”

Kansalaisaloitteessa ehdotetaan yhdistyslain toisen luvun yhdeksänteen pykälään muutosta, jotta yhdistyksillä olisi oikeus halutessaan käyttää rinnakkaistoiminimeä samalla tavalla kuten yrityksillä.

Aloitteessa asiaa perustellaan mm seuraavasti (lyhennettynä, alkuperäinen teksti linkissä):

Jatka lukemista ”Kansalaisaloite yhdistysten rinnakkaisnimistä”

Moni yhdistys pyörii näennäisen aktiivisesti, vaikka taustavoimana on vain yksi henkilö. Tämä puurtaja ei välttämättä ole edes yhdistyksen puheenjohtaja, eikä aina edes hallituksen jäsen. Puurtamisen taustalla voi olla asian tärkeäksi kokeminen tai velvollisuudentunto, mutta yhtä hyvin se, että asia tuntuu tekijästä mielekkäältä ja tarjoaa mukavan harrastuksen. Puurtajasta tulee helposti saavutettu yhteinen etu, jolle tarjotaan yhä lisää tekemistä.

Jatka lukemista ”Muistakaa hiljainen puurtaja!”

Yhdistys tarvitsee tietotekniikkaa. Onnekas yhdistys, jonka jäsenistössä tai lähipiirissä on tietotekniikkaa tuntevia, jotka ovat valmiit avustamaan yhdistyksen kannalta siedettävällä kustannuksella. Ihan kenen tahansa hoidettavaksi tietotekniikkaa ei kuitenkaan kannata antaa, jotta ratkaisujen turvallisuus, jatkuvuus ja ylläpidettävyys varmistetaan.

Jatka lukemista ”Tietotekniikkaa tarvitaan”

Aiempaan artikkeliin liittyvänä asiana tuli esiin pelko, että yhdistyksessä tapahtuu vallankaappaus. Vallankaappauksella tarkoitetaan tässä demokraattista tapaa ottaa asemia yhdistyksessä niin, että se yllättää toisenlaista linjaa edustavan hallituksen tai muun johdon. Tällaisista vallankaappauksista on olemassa todellisia esimerkkejä isoissakin yhdistyksissä.

Toivottu vallankaappaus

Useimmat Suomen tuhansista yhdistyksistä ovat täysin päinvastaisessa tilanteessa. Toimijoita ei liiemmälti ole eikä osallistujia ei tahdo löytyä edes yhdistyksen kokouksiin. Johto suorastaan toivoo aktiivista ja asiallista vallankaappausta.

Jatka lukemista ”Vallankaappaus yhdistyksessä!”

Aiempi väliaikainen laki yhdistysten kokousten järjestämisestä oli voimassa 30.9.2020 saakka. Nyt poikkeustilanteen voimassaoloa on jatkettu, kun korona näyttää edelleen aiheuttavan tarvetta säännöstellä kokoontumisia. Huom. kokousten siirtämistä myöhäisemmäksi ei siis ole jatkettu.

Yhdistykset voivat sallia etäosallistumisen ja asiamiehen käytön vuosikokouksissaan kesäkuun 2021 loppuun asti, vaikka sitä ei ole sallittu yhteisön säännöissä. Yhdistyksen hallitus voi myös väliaikaisen lain nojalla edellyttää ennakkoilmoittautumista kokouksiin. Ilmoittautumisen määräpäivä on enintään 2 viikkoa ennen kokousta.

Väliaikainen laki ei salli kokousten lykkäämistä yli lakiin tai yhdistyksen sääntöihin perustuvan määräajan yli.

Oikeusministeriö ohjeistaa, että osallistumistapojen valinnassa ja kokousten käytännön toteuttamisessa on syytä huomioida, että etäosallistumisessa ei välttämättä voida todeta varmasti, ketkä kaikki kokoukseen tosiasiassa osallistuvat jäsenten ja mahdollisten asiamiesten lisäksi.

Yhdistyksen hallituksen tulee antaa riittävät ohjeet etäosallistumiseen ja äänestyksiin. Vaikka käytännössä kaikki kokouksen osallistujat osallistuisivat etänä, tulee kokouksella tästä huolimatta olla fyysinen kokouspaikka.

Edit 29.10.2020: Tarkennettu ensimmäistä kappaletta. Lain määräaikoja ei siis sellaisenaan ole pidennetty, vaan uudella väliaikaisella lailla on sallittu etäkokoukset ja pakollinen ennakkoilmoittautuminen, vaikka yhdistyksen säännöissä siitä ei olisi määrätty.

Asialistan postiin tuli mielenkiintoinen kysymys liittyen yleishyödyllisen yhdistyksen jäsenten valintaseulaan. Kysyjä viittasi yhdistykseen, jossa on pieni hallitus, joka ei käytännössä hyväksy yhdistykseen uusia jäseniä.

Tällaisessa tapauksessa yhdistys toimii erikoisesti ja tekee mahdollisesti rikkeen, jos tavoite on hyödyttää pientä ja rajattua ryhmää. Yhdistys tuskin voi olla yleishyödyllinen ja todennäköisesti syyllistyy syrjintään jäsenten valinnassa. Vaikka kuppikunnalla olisi kuinka kivaa, on yleishyödyllinen yhdistys väärä muoto tällaisen toiminnan harjoittamiseen. Kuka tahansa jäseneksi pyrkivä voisi riitauttaa asian ja toimijoille saattaisi tulla syrjintään liittyviä korvausvelvollisuuksia tai muita seurauksia.

Asiantuntijan laatima tekstin jäsenten hyväksymisestä löytyy täältä!

Edelleen Asialista.net ottaa mielihyvin vastaan kysymyksiä käsiteltäväksi.

Yhdistyksen kannattaa kustannuksista huolimatta hoitaa raha-asiansa pankkitilien avulla. Pankkitilien avaamiseen liittyy pientä byrokratiaa, mutta helppoa se joka tapauksessa on. Vaikeuksia tuottaa ehkä löytää tilaisuus poiketa pankissa, ellei asioita hoida verkkoyhteydellä. Valikkoon on lisätty sivu Pankkitilit, jossa kokenut yhdistystoimija esittää perusasioita pankkitilien hoitamisesta.

Yleinen käsitys on käsitys, että kokouksessa voidaan tehdä päätöksiä vain asioista, jotka on esitetty asia- tai esityslistassa. Aivan näin suoraviivainen asia ei ole. Kokoustekniikka-osioon on lisätty sivu siitä, miten ja missä tapauksessa voidaan käsitellä asioita, joita ei ole kokouskutsun yhteydessä esitetty käsiteltäväksi.

Monet Asialista.net -sivustolle lisättävät blogitekstit tai sivut perustuvat johonkin käytännön tapaukseen. Tämä lisäys perustuu tapaukseen, jossa hallitus pyysi yhdistyksen kevätkokouksessa oikeutta hankkia yhdistykselle pieni kaistale maata jo omistetun tontin rajalta. Kevätkokouksen asialistalla ei ollut toimintasuunnitelmaa ja talousarviota, vaan paremminkin menneen vuoden hyväksyminen. Asiaa ei voitu eikä haluttu käsitellä, koska sitä ei ollut esitetty kokouskutsussa ja epäily oli, että kaikki jäsenistö ei kauppaa hyväksyisi. Ja vaikka jäsenistö hyväksyisi, puheenjohtaja ilmoitti, että hyviä tapoja ei rikota eikä moitteenvaraisia päätöksiä tehdä. Hallitus voi valmistella kauppaa ehdollisena ja päätös tehdään syyskokouksessa.