Vaali

Henkilövalinnoista äänestettäessä käytetään termiä vaali. Vaali voi olla asiasta käytävän äänestyksen tapaan avoin tai suljettu. Säännöissä voi olla määräys, että vaali on aina suljettu lippuäänestys. Muussa tapauksessa kokous päättää, onko vaali suljettu vai avoin. Vakiintuneen käytännön mukaan käytetään salaista vaalia, jos yksikin äänioikeutettu kokouksen osanottaja sitä vaatii.

Vaalia ei tarvita, jos henkilöitä on esitetty se määrä kuin tulee valituksi (ns. sopuvaali).

Jos säännöissä ei ole muuta määrätty, käytetään enemmistövaalia, jossa valituksi tulevat eniten ääniä saaneet. Seuraavassa suositeltava menettely suljetun enemmistövaalin vaalin järjestämiseksi:

  • Jos on valittava 6 henkilöä (kuusi samanarvoista tehtävää) ja henkilöitä on esitetty 10, jää 4 henkilöä valintojen ulkopuolelle tai varasijoille.
  • Puheenjohtaja toteaa esitetyt henkilöt ja paikkojen määrän. Hän pyytää äänestyksessä merkitsemään lippuun korkeintaan 6 henkilöä. Selvyyden vuoksi henkilöt on hyvä merkitä numeroilla. Äänestäjä voi siis jättää tyhjän lipun tai lipun jossa on yksi tai useampi henkilö, mutta korkeintaan 6. Jos henkilöitä on enemmän, koko lippu hylätään.
  • Puheenjohtaja kutsuu yksitellen osallistujalistan mukaisesti osallistujia pudottamaan äänestyslipun ääniuurnaan.
  • Äänestyksen jälkeen ääntenlaskijat laskevat kunkin henkilön saamat äänet ja valituksi tulee 6 eniten ääniä saanutta.
  • Jos viimeisellä sijalla on varsinaiseksi tai varalle useampi henkilö, arvotaan valittava henkilö. Arvontaan osallistuvat henkilöt merkitään arpalippuihin, joita nostetaan valittava määrä. Arvonnan järjestämisestä vastaa puheenjohtaja, mutta käytännössä sen hoitavat ääntenlaskijat.

Jos valittavana on henkilöitä ja heille henkilökohtaiset varahenkilöt, kannattaa ehdokkaista muodostaa parit, jolloin jo äänestettäessä tiedetään, kuka on kenenkin varsinaisen valitun varahenkilö. Mikäli näin ei menetellä, valitaan varahenkilöt erikseen varsinaisen valinnan jälkeen. Tämä voi olla tarpeen, jos henkilöillä on kiinnostusta sekä varsinaiseen että varatehtävään.

Jos varahenkilöt eivät ole henkilökohtaisia, voidaan jo vaalijärjestystä asetettaessa päättää, että äänimäärältään valittujen jälkeen seuraavat ovat varajäseniä kutsumisjärjestyksessä. Jos valittavana on samassa vaalissa 6 varsinaista ja 3 varahenkilöä, äänestyslippuihin merkitään korkeintaan 9 henkilöä. Ännestystuloksen mukaan 6 ensimmäistä valitaan ja kolme seuraavaa valitaan varalle.

Tavanomaisissa yhdistyksissä kannattaa yleensä valita varahenkilöt kutsumisjärjestyksessä, eikä henkilökohtaisina. Henkilökohtaisia varajäseniä käytetään esimerkiksi kunnallisissa toimielimissä poliittisen tasapainon vaatimuksen takia.

Jos yhdistyksessä on käytössä suhteellinen vaali, on sen toteuttamistapa kuvattava yhdistyksen säännöissä (yhdistyslaki 29 §). Nämä ovat yleensä suuria valtakunnallisia yhdistyksiä, eikä tavanomaisten yhdistysten ole tarpeen soveltaa suhteellista vaalitapaa.