Ensin toiminta ja sitten rahoitus vai toisin päin?

Yhdistyksen kokouksessa voidaan asiat käsitellä yksittäin, ensin toimintasuunnitelma, sitten talousarvio ja niiden jälkeen päätetään liittymis- ja jäsenmaksuista. Tämä voi hämmentää kokematonta yhdistystoimijaa. Entä jos jälkeenpäin päätettävä jäsenmaksu ei riitäkään kattamaan toimintasuunnitelmasta aiheutuvia menoja?

Ristiriitaisten päätösten välttämiseksi toimintasuunnitelma, talousarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksut tulisi käsitellä yhtenä kokonaisuutena. Yhdistyksen hallitus esittelee ehdotuksen kokonaisuudesta ja sen jälkeen käydään keskustelu, jossa voi ottaa kantaa toimintasuunnitelmaan ja toiminnan rahoittamiseen. Kokonaisuus (mahdollisten äänestysten jälkeen) nuijitaan sitten yhdellä päätöksellä.

Jatka lukemista ”Ensin toiminta ja sitten rahoitus vai toisin päin?”

Ääntenlaskijat, kuka ryhtyisi?

Yhdistyksen kokouksessa asiat käsitellään yleensä sääntöjen määrittelemässä järjestyksessä. Kokouksen alussa valitaan toimihenkilöt. Toimihenkilöihin kuuluu myös pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta. Kovin usein todetaan, että pöytäkirjantarkastajat toimivat tarvittaessa myös ääntenlaskijoina.

Käytännössä ääntenlaskijoilla voi olla edessä kokouksen rankin tehtävä. He eivät vain laske ääniä, vaan järjestävät teknisesti koko äänestyksen. Aluksi he sopivat työnjaon. Heidän tehtäviinsä kuuluu varmistaa, että suljetun lippuäänestyksen liput ovat asianmukaiset ja jakavat ne osallistujille. Lisäksi he valvovat, että äänestys sujuu häiriöttä.

Jatka lukemista ”Ääntenlaskijat, kuka ryhtyisi?”

Työjärjestykseen!

Asialistan postiin tuli tarkentava kysymys työjärjestyksestä. Kysyjä viittasi useampaan esimerkkiin, miten asiaa on käsitelty tunnettujen yhdistysten ja muiden toimijoiden kokouksissa. Lisäksi kysyjä tiedusteli, voiko hallituksen kokous ottaa asioita käsiteltäväksi kesken kokouksen, vaikka alussa on hyväksytty kokoukselle työjärjestykseksi asialista.

Koska kysytyillä asioilla on laajempaa merkitystä, vastataan myös blogitekstinä. Työjärjestys on esitelty valikon kohdassa Kokoustekniikka → Työjärjestys. Edelleen termi työjärjestys on melko yleisesti käsitetty väärin. Syy tähän on useissa koulutusaineistoissa esiintyvä virhe. Kysyjän tapauksessa virheen alkulähde oli Jyväskylän yliopiston aineistossa ja koulutuksessa vuosia ollut virhe, jossa työjärjestyksen kerrottiin tarkoittavan kokousasioiden käsittelyjärjestystä. Virhe on sittemmin korjattu erään aktiivisen kokoustekniikan asiantuntijan otettua asian esiin.

Jatka lukemista ”Työjärjestykseen!”

Yhdistyksen kokoelmat kirjanpidossa

Yhdistyksellä voi olla omaisuutena kokoelmia tai yksittäisiä esineitä, joilla on jonkinlainen taloudellinen arvo, mutta säilyttämisen syy on enemmänkin museaalinen tai muu tunnearvo. Kysymys ei siis ole käyttöomaisuudesta. Tällaisia esineitä ovat yhdistyksen liput ja muut muistoesineet, saadut lahjaesineet, palkintopokaalit ja vastaavat sekä toimintaan liittyvät kokoelmat. Seuraavassa vastataan kysymykseen, miten tällaista omaisuutta tulisi käsitellä kirjanpidossa. Yleensä museaalisen arvon omaava omaisuus ei yleensä ole kirjanpidossa ja taseessa arvostettavaa käyttöomaisuutta.

Jatka lukemista ”Yhdistyksen kokoelmat kirjanpidossa”

Onko pakko tehdä nollabudjetti?

Syksyisin yhdistyksissä mietitään seuraavan vuoden talousarviota eli budjettia. Yleinen käytäntö on laatia budjetti nollatulokseen, koska lähtökohtaisesti yleishyödyllinen yhdistys ei saa tuottaa voittoa? Onko näin? Ei suinkaan! Päinvastoin, voitollisen tavoitteen tekeminen voi olla joskus hyvinkin tarpeellista. Mutta voittoa ei saa tehdä vuodesta toiseen ilman toimintaan liittyvää tavoitetta. Voiton tavoittelusta ei saa tulla toiminnan päätarkoitus ja yhdistyksen tulee muutenkin taloudessaan noudattaa yleishyödyllisiä yhdistyksiä koskevia lakeja ja määräyksiä. Määräysten lisäksi myös taloudenhoitoon liittyy yleisiä käytäntöjä ja hyviä tapoja.

Jatka lukemista ”Onko pakko tehdä nollabudjetti?”