Yhdistys voi joutua verotettavaksi, tulo- tai arvonlisäverotuksen piiriin, hankkiessaan tuloja. Tavanomaiset verojen hankintakeinot (jäsenmaksut, lahjoitukset, merkkien myynti, osallistumismaksut) ovat verotonta toimintaa yleishyödyllisessä yhdistyksessä. Mutta mikä tahansa tulojen hankkimistapa ei ole verovapaa.
Maksaako pimeästi vai lain mukaan
Eräs yhdistys suunnitteli maksavansa tapahtumasta sovitun palkkion stipendinä suoraan alaa opiskelevalle esiintyjälle. Vastaavia stipendejä oli yhdistys luovuttanut oppilaitoksille jaettavaksi menestyneille oppilaille.
Hyvä hallintotapa yhdistyksessä
Hyvä hallintotapa yhdistyksissä tarkoittaa käytännössä toiminnan johtamista vastuullisesti ja läpinäkyvästi sekä yhdistyksen sääntöjen ja Yhdistyslain mukaisesti. Hyvä hallintotapa on tärkeä perusta sille, että yhdistys on luotettava ja saavuttaa tavoitteensa.
Veronkiertoa vai laillista korvausta
Työ yhdistyksissä tapahtuu paljolti vapaaehtoisuuteen ja talkoohenkeen perustuen. Yhdistys voi kuitenkin korvata vapaaehtoisille työstä aiheutuvia kustannuksia. Korvaamista koskee muutamia sääntöjä, jotka toimijoiden on hyvä tietää. Huonossa tapauksessa harmia voi aiheutua sekä maksajalle, että maksun saajalle.
Lasku hyväksymättä, eräpäivä tulee!
Asialistalle tuli esiin seuraava tapaus: ”Yhdistykselle on tullut lasku, jonka eräpäivä lähenee. Ohje sanoo, että lasku on määrätyn hyväksyjän kuittauksella hyväksyttävä. Hyväksyjät ovat pitkällä työmatkalla. Voiko rahastonhoitaja maksaa laskun, jota ei ole hyväksytty?”
Miten valitaan hallitukseen 3 – 8 jäsentä?
Joidenkin yhdistysten säännöissä mainitaan yhdistyksen hallituksen jäsenmääräksi vaihteluväli, esimerkiksi 3 – 8 jäsentä. Asialistalle tuli kysymys, kuinka ja missä vaiheessa jäsenmäärä päätetään.
Jatka lukemista ”Miten valitaan hallitukseen 3 – 8 jäsentä?”
Voiko vaalissa olla negatiivisia ääniä?
Eräässä yhdistyksessä syntyi henkilövalintoja tekevässä kokouksessa tilanne, että ehdokasasettelussa ilmoitettiin erääseen tehtävään vain yksi ehdokas. Kokouksen osallistujista muutama osallistuja ilmoitti kuitenkin, että eivät hyväksy kyseistä henkilöä tähän tehtävään. Valinnan vastustamisen syynä oli ehdokkaan heikentynyt kyky hoitaa tehtävää. Heillä ei kuitenkaan ollut esittää valintakokouksessa vaaliin vastaehdokasta.
Kriisiviestinnästä voi tulla viestintäkriisi
Kriisiviestintä voi koskea myös yhdistystä. Yhdistyksessä voi tapahtua onnettomuus, kavallus, tietojen väärinkäyttöä, virheellinen tiedonanto tai mitä vain omia kömmähdyksiä. Ulkopuolelta voi yhdistykseen kohdistua onnettomuus, tietomurto, omaisuutta koskeva tilanne tai mitä tahansa poikkeuksellista. Jopa pienellä yhdistyksellä olisi hyvä olla selvillä periaatteet, kuka tiedottaa ja miten, jos jotain yllättävää tapahtuu.
Jatka lukemista ”Kriisiviestinnästä voi tulla viestintäkriisi”
Laskujen maksurutiinin sudenkuoppia
Erään yhdistyksen vähitellen, vuosien aikana muodostuneena käytäntönä on ollut, että erilaisia kululaskuja maksetaan Whatsapp-viestien, sähköpostien ja jopa puhelinsoittojen perusteella. Tällainen on toki kätevää, kun etäisyydet ovat pitkiä eikä tilinkäyttäjän ja maksun saajan tarvitse oikeita papereita käsitellä. Yhdistyksen kirjanpidon ja tuloslaskelman teki toinen henkilö tiliotteiden perusteella. Tilitapahtumista ei luotettavasti selvinnyt kaikkien maksujen aihetta. Valitettava lisämauste asiassa oli, että tilin käyttöoikeutettu oli samalla tuon pienen yhdistyksen toiminnantarkastaja.
Omaisuusluettelo, onko tarpeen?
Yhdistyksille kertyy vuosien aikana omaisuutta. Osa voi olla rahallisesti vähäarvoista, mutta käyttöarvoltaan tai yhdistyksen historian kannalta tärkeätä. Hallituksen vastuulla on ylläpitää luetteloa sellaisesta omaisuudesta, jolla on yhdistykselle merkitystä. Hallituksen on myös tehtävä linjaus, millainen omaisuus ja miten rekisteriin merkitään.