Asialista

Kokoustekniikan osioon on äsken lisätty sivu, jossa esitellään tarkemmin eriävä mielipide ja sen käsittely kokouksessa. Asia tuli esiin erään yhdistyksen vuosikokouksen menettelyihin liittyen. Kokouksen osanottajan mielestä toimintasuunnitelmassa ja talousarviossa olisi pitänyt varautua yhdistyksen omistaman rakennuksen osalta jätevesilain mukaisiin toimenpiteisiin. Enemmistön mielestä se oli tarpeetonta, kun mistään ei ole tullut mitään vaatimusta.

Yhdistyksessä päätetään monesti asioista, joista voi perustellusti tulla esiin useita mielipiteitä. Joskus asiasta on pakko tehdä vain yksi päätös, jos taustalla ohjaa laki tai yhdistyksen säännöt. Esimerkiksi ei voi olla sitä mieltä, että hallitukseen valitaan seitsemän, jos säännöissä määrätään hallituksen vahvuudeksi kuusi henkilöä.

Eriävät mielipiteet ovat hyväksi, sillä ne osoittavat asioiden kiinnostavan ja keskustelua syntyvän. Kun asiasta äänestetään, demokratia toimii ja toimijat sitoutuvat yhteiseen päätökseen. Asia on päätetty ja pulinat pois, toimii useimpien asioiden kohdalla.

Jos päätökseen sitoutuminen on mahdotonta, voi eriävän mielipiteen esittäjä irtautua tehdyn päätöksen vastuista (esimerkiksi korvausvelvollisuudesta) tai varata itselleen oikeuden moittia tehtyä päätöstä tekemällä kanteen oikeuteen. Päätöstä on kuitenkin yhdistyksessä noudatettava, kunnes muuta ilmenee. Sivulta selviää, miten eriävä mielipide käytännössä kokouksessa käsitellään.

Yhdistyksen toiminnassa kaikki ei aina ole niin yksinkertaista. Lakia voidaan tulkita eri tavoin, toimijoilla on omia näkemyksiä, asioita ei huomata päivittää vaatimusten muuttuessa jne.

Asialista kirjasi muutamia erikoistapauksia luetteloon, joka löytyy Toiminta-valikosta otsikolla Erikoistapauksia. Kannattaa lukea ja miksei myös ottaa opiksi käytännön tilanteista. Tapauksia on harmaannutettu niin, että niistä ei voi päätellä mistä yhdistyksestä on kysymys, ellei sitten tunne kyseistä tapausta. Toki sittenkin kyse voi olla muusta vastaavasta tapauksesta.

Asialista ottaa mielihyvin vastaan muidenkin kokemuksia ja tarvittaessa selvittää niitä lisää asiantuntijoiden kanssa. Lähetä osoitteeseen posti(at) asialista.net.

Esitetyn kysymyksen johdosta täydennettiin sivustoa tilin- ja toiminnantarkastusta koskevalla sivulla. Kysymys oli hyvä, sillä kysymyksessä on todella eräs yhdistyksen tärkeimmistä asioista.

Toiminnantarkastuksella varmistetaan, että se mitä on tehty, täyttää lain kirjaimen ja muut sovellettavat vaatimukset sekä tavoitteista poikkeamisiin on hyväksyttävät syyt. Yhtä tärkeä on kuitenkin toiminnantarkastuksen rooli virheiden ja väärinkäytösten ennalta ehkäisemisessä.

On ikäviä tapauksia siitä, kuinka joku henkilö on pettänyt ryhmänsä luottamuksen muutaman satasen kavalluksella. Mitä nopeammin nämä saadaan kiinni, tai mieluiten ehkäistyä ennakolta, sitä pienemmillä harmeilla asiat hoituvat.

On virhe painaa asioita villaisella, jos kysymyksessä on todellinen kavallus tai muu väärinkäytös, mutta virhe on myös pienestä teknisestä tai inhimillisestä virheestä nostaa myrskyä vesilasiin. Tapahtumien nopea ja riittävän avoin käsittely ja korjaaminen on kaikille selkeintä.

Joskus toiminnantarkastaja voi joutua keskelle yhdistyksen valtakamppailua tai muita ristiriitoja. Näissäkin tapauksissa toiminnantarkastaja säilyttää puolueettomuutensa ja perustaa näkemyksensä tosiasioihin. Jos toiminnantarkastajalla on oma, vahva näkemys jostakin ristiriitoja aiheuttavasta asiasta, on parempi, että hän jättää tehtävän ja valitaan ulkopuolinen toiminnantarkastaja.

Lue sivu ja kommentoi sähköpostiin. Asialistan asiantuntijat voivat osaltaan vastailla.

Tälle sivustolle on tulossa kuvauksia esimerkkitapauksista, joita tilin- tai toiminnantarkastajat ovat työssään kohdanneet.

Lisäys: Tässä tekstissä kuvatun lain ​Eduskunta hyväksyi perjantaina 24. huhtikuuta täysistunnon toisessa käsittelyssä. Yhdistyksen kokous ja muut laissa tarkoitetut vastaavat kokoukset voidaan järjestää syyskuun 2020 loppuun mennessä, vaikka laissa, yhtiöjärjestyksessä tai säännöissä määrätään tiukemmasta määräajasta. Yhteisön hallituksen tulisi kuitenkin laatia tilinpäätös viimeistään kesäkuun 2020 loppuun mennessä.

Jatka lukemista ”Väliaikainen yhdistyslain muutos”

Monille yhdistyksille, yrityksille ja yksityisille henkilöille on nykyään tärkeätä näkyä myös sosiaalisessa mediassa ja samanhenkiset haluavat muodostaa keskusteluryhmiä. Some on nykypäivää, vaikka asiaan liittyy sekä positiivista että negatiivistä. Osa haittojen torjuntaa on mennä mukaan someen, vaikka vain nimellisesti, jotta näkee mitä siellä tapahtuu. Miten yhdistys esiintyisi edukseen somessa, siis Facebookissa?

Yhdistyksille ja yrityksille Facebookissa näkymiseen on kaksi vaihtoehtoa; sivu ja ryhmä. Se kolmas on yksityisille henkilöille tarkoitettu Facebook-profiili, joka ei siis ole sallittu yhteisöille. Vaikka paljon yhdistyksiä on tahallaan tai tietämättään sellaisen perustaneet. Tarkastellaan ensin tätä profiilia.

Jatka lukemista ”Facebookissa esiintyminen”

Yhdistystoiminta osin pysähtyi ja osin terästyi koronaviruksen myötä. Hieno kiitos niille vapaaehtoisille, jotka tässä tilanteessa tarjoavat apua eri tavoin pulaan joutuneille. Tärkeätä on toimia yhteistyössä vastuun kantavien viranomaisten kanssa. On hienoa, että viranomaiset ovat alusta alkaen suhtautuneet tiukasti myös henkilötietojen suojaamiseen, eikä sairastuneista tai kuolleista ole annettu yksityiskohtaisia tietoja, kuin joidenkin julkisuuden henkilöiden osalta, eikä heidänkään tietonsa ole levinneet vastuullisilta viranomaisilta.

Seuraavassa asiaa siitä, miten koronatilanteen jälkeenkin on oltava huolellinen, mm. tässä tilanteessa suurta apua tarjonneen tietotekniikan kanssa.

Jatka lukemista ”Pahalta suojautuminen”

Esiin tulleiden kysymysten johdosta kerättiin muutamia ajankohtaisia vastauksia yhteen:

1) Millaisella valtakirjalla voi valtuuttaa toisen henkilön yhdistyksen vuosikokoukseen?

Asialista vastaa: Yhdistyslain 25 § mukaan ”Yksityinen henkilö ei voi käyttää äänioikeuttaan asiamiehen välityksellä, ellei säännöissä ole niin määrätty.” Eli valtakirjan käyttäminen ei ole automaattisesti mahdollista eikä yhdistyksen hallitus tai kokous itse voi tehdä tästä poikkeavaa päätöstä. Jokaisen jäsenen on siis henkilökohtaisesti osallistuttava sääntöjen mukaisesti kokoukseen, ellei em. kohtaa säännöissä ole.

2) Voiko yhdistyksen vuosikokouksen järjestää etänä?

Jatka lukemista ”Poikkeustilanne ja yhdistys”