Rekisteröity yhdistys voi aivan hyvin toimia työnantajana. Palkatessaan työntekijän, tulee yhdistykselle työsuhteen kestosta ja palkan suuruudesta riippumatta samat velvollisuudet kuin muillekin työnantajille. Samalla sovellettavaksi tulee melkoinen joukko lakeja ja asetuksia (työsopimuslaki, työaikalaki, vuosilomalaki, työehtosopimus, työnantajarekisteri jne.). Luonnollisesti myös työntekijää koskevat samat asiat kuin työskenneltäessä mille tahansa työnantajalle.
Tämä sivusto ei ylläpidä työnantajalle tai työntekijälle kuuluviin velvollisuuksiin liittyviä tietoja. Molemmille puolille on omat, alakohtaiset asiantuntija- ja tukiorganisaationsa. Työnantajana toimivan yhdistyksen tulee varmistaa, että hallinto, kirjanpito ja tilin-/toiminnantarkastus on asiantuntevaa, tietää vastuunsa ja ylläpitää tietonsa. Seuraavassa käsitellään lyhyesti tavanomaiset tilanteet, joissa ei synny työsuhdetta.
Kaikki palkka- ja ansiotulot täytyy ilmoittaa tulorekisteriin. Tulorekisteriin ilmoitettavia tietoja ovat tehdystä työstä maksetut palkat, luontoisedut, palkkiot, työkorvaukset sekä muut ansiotulot. Myös verovapaat ja veronalaiset kustannusten korvaukset on ilmoitettava. Tulorekisteristä löytyy tietoa verottajan sivuilta.
Yhdistys voi maksaa työkorvausta. Työkorvaus eroaa palkasta siinä, että työsuhdetta ei ole, eikä palkan sivukuluja tule maksettavaksi. Työkorvausta ei saa käyttää milloin tahansa; olennaista on että työsuhteen ehdot puuttuvat. Tällöin työnantaja maksaa vain työn lopputuloksesta eikä esimerkiksi johda tai valvo itse suoritusta, sen paikkaa tai aikaa. Arvio tehdään kokonaisuutena; tietokoneen korjaajalle voidaan maksaa työkorvaus, vaikka työn paikka ja aika olisi sovittu. Esimerkiksi yhdistyksen logon piirtämisestä, kielenkäännöksestä, tilintarkastuksesta tai nettisivun ylläpidosta voidaan yleensä maksaa palkkio työkorvauksena.
Lyhytkestoisissa tehtävissä voi yhdistykselle olla kätevämpää, että hankkii työpanoksen ilman työsuhdetta ostolaskulla yhtiöltä tai toiminimeltä.
Talkootyö on yhdistyksissä hyvin tavallista. Yleensä kaikki tai pääosa hallinnollisesta työstä ja varsinaisesta toiminnasta tehdään talkoilla tai harrastuksena ilman korvausta. Jos talkootyön luonteeseen kuuluu tapaturman vaara, on aiheellista ottaa erillinen talkoovakuutus. Myös talkoolaiselle voidaan antaa työtodistus, jos talkoolainen sellaisen haluaa.
Jos talkoolaisten kanssa on sovittu korvauksesta, ei kyseessä ole varsinaisesti talkootyö. Verottajalla on tästä melko tarkka tulkinta. Jos on epäselvää, kannattaa varmistaa etukäteen esimerkiksi millainen tarjoilu tai kulukorvaus talkoolaisille on mahdollista ilman että heille syntyy verotettavaa ansiota.
Jos työtä tehdään liiketoiminnan harjoittamiseksi, voi olla parempi yhtiöittää toiminta, jolloin yhdistys jää yhtiön omistajaksi ja toteuttamaan varsinaista toimintaansa. Näin työtaakka ja vastuut jakaantuvat selkeämmin.