Tässä tekstissä sana some tarkoittaa mitä tahansa monista sosiaalisen median sovelluksista, foorumia tai vastaavaa alustaa.
Tiedottaminen on keskeinen osa yhdistyksen toimintaa. Jäsenille pitää saada tasapuolisesti tietoa yhdistyksen toiminnasta, jäseneduista, kokouksista, päätöksistä, maksuista jne. Hallituksella ja työryhmillä on tarvetta myös sisäiseen tiedottamiseen.
Soveltuvat tiedottamistavat määräytyvät siitä, miten luottamuksellista tieto on. Julkinen tieto voi olla internetsivuilla (www tai some) muidenkin kuin jäsenten nähtävissä. Tällainen tieto toimii samalla yhdistyksen markkinointitarkoituksissa.
Myös sisäistä, vain jäsenille tarkoitettua tietoa voidaan julkaista internetissä käyttämällä salasanasuojattua internetsivua tai suljettua someryhmää. Yhteiskäyttöistä salasanaa tai rajatulle ryhmälle näkyvää sivua ei voi pitää kovin luottamuksellisena kanavana. Käyttäjille annettu henkilökohtainen salasana on hieman parempi. Laaja suljettu someryhmä rinnastetaan julkiseen ryhmään. Tällaisessa someryhmässä käyttäjät tai ylläpitäjät eivät läheskään kaikki tunne toisiaan.
Yksittäiselle jäsenelle tarkoitettuun tietoon soveltuva kanava on sähköposti, joka nykyään on käytössä lähes jokaisella. Salaamattoman sähköpostiviestin voi rinnastaa postikorttiin, jonka matkalla sen voi joku lukea. Salattujakin sähköpostitoteutuksia on useita, mutta sellainen on harvoin tarpeen yhdistystoiminnassa.
Tiedottamistarvetta on myös jäsenistöltä yhdistyksen suuntaan. Julkisia viestejä voi lähettää some-kanavissa ja foorumeissa, mutta yhdistyksellä pitää olla myös yksi tai useampi säännöllisesti seurattu sähköpostilaatikko sekä osoite kirjallista postia varten.
Ulkoista tiedottamista ja keskustelua yhdistys tekee sidosryhmien, yhteistyökumppaneiden, lehdistön ja muiden ulkopuolisten kanssa. Tästä tiedottamisesta on hyvä olla pelisäännöt. Esimerkiksi jäsenyyteen liittyvät tiedustelut voidaan ohjata jäsenasioiden hoitajalle, rahoihin ja talouteen liittyvät taloudenhoitajalle, yhdistyksen yleiseen toimintaan liittyvät asiat puheenjohtajalle. Sihteeri voi olla yhteyshenkilö viranomaisten, yhdistysrekisterin ja muiden vakiotoimijoiden suuntaan tai yhtä hyvin kontaktihenkilö kaikessa viestinnässä. Vaikka vastuuhenkilöitä on useita monta, on tärkeätä, että yhdistykseen voi ottaa yhteyttä millä tahansa kanavalla ja asia ohjataan sisäisesti oikealle käsittelijälle.
Yhdistyksen on hyvä seurata myös lehtiä ja muita tiedotusvälineitä, jos niissä on yhdistyksen toimintaan liittyvää uutisointia. Artikkelit on hyvä arkistoida. Arkistoitaviin asioihin tulee laittaa tieto missä ja koska artikkeli tai vastaava on julkaistu. Historian kokoajat kiittelevät myöhemmin.
Tämän sivuston yhteydessä palveluna tarjottava jäsenrekisteri tarjoaa helpon kanavan jäsenviestintään. Rekisterin ylläpitäjä voi lähettää kerralla viestin kaikille, eri tavoin rajatulle ryhmälle tai yksittäiselle henkilölle.