Lahjoituksia koskevat blogikirjoitukset:
Lahjoitukset, joihin testamentilla saatavakin omaisuus kuuluu, ovat yhdistyksen vastikkeetta saamaa tuloa. Kirjanpidossa se merkitään Varainhankinnan tuottoihin, esimerkiksi omalle ”Saadut lahjoitukset” -tililleen tai jos lahjoitukset ovat harvinaisia, voi kirjaus mennä tilille ”Muut tulot” ja merkittävä lahjoitus mainitaan tilinpäätöksen liitetiedoissa. Arvokkaista lahjoituksista pitää tehdä lahjakirja, jotta myöhemminkään omistuksen siirtymisestä ei synny epäselvyyttä.
Käytännössä lahjoittaminen tarkoittaa omistus- ja hallintaoikeuden luovuttamista, eli lahjan saaja voi tehdä omaisuudella mitä haluaa. Lahjoituksesta voi tarvittaessa kohteliaasti kieltäytyä tai ohjata lahjoituksen muuhun, paremmin soveltuvaan kohteeseen.
Lahjoitukseen liittyvät ehdot ja toiveet
Lahjan antaja voi kuitenkin lahjoittamisen yhteydessä asettaa lahjalle erityisehtoja, jotka saajan täytyy hyväksyä ja myös noudattaa, koska muuten lahjoitus peruuntuu. Näin syntyy kahdenvälinen sopimus, joka sitoo molempia osapuolia. Jos lahjoitus on annettu tiukasti määrättyyn tarkoitukseen, pitää siitä tehdä tarvittaessa kirjanpitoon ja taseeseen erillinen tili (rahasto) tai muulla tavalla selvittää, että käyttö on mennyt oikein. Tilintarkastaja valvoo käyttötarkoitusta osaltaan. Lahjan ehtojen noudattamisesta voi vapautua, jos ehdot myöhemmin käyvät ilmeisen ylivoimaisiksi tai kohtuuttomiksi.
Lahjoitukseen voi liittyä toiveita, jotka eivät ole sitovia. Silloin käyttö on lähestulkoon vapaata, mutta käytön tulisi olla toiveen mukaista, mikäli se on kohtuullisesti mahdollista. Vaikka lahjan antaja ei olisi asettanut ehtoja tai esittänyt vaatimuksia, voi hän jälkikäteen pettyä siihen, miten omaisuutta on käsitelty ja jopa vaatia sitä takaisin. Pääsääntö on, että antamaansa lahjoitusta ei voi periä takaisin, jos sen ehtoja on kohtuudella noudatettu. Joskus lahjoitukseen liittyvät tilanteet voivat voi johtaa oikeudesta haettavaan päätökseen.
Lahjoitus voi olla tavaraa
Lahjoitus voi olla rahaa, joka on helppo merkitä pankkitilille. Muunlaisen omaisuuden kohdalla voi edessä olla muuttaminen rahaksi, jos lahjoituksen ehto ja luonne sen mahdollistaa. Rahaksi muutettaessa on noudatettava normaalia taloudenhallintaa ja pyrittävä realisoimaan omaisuus mahdollisimman tuloksekkaalla tavalla. Ilmaiseksi annettuakaan ei voi ilman erillisiä päätöksiä antaa eteenpäin muuten kuin käyvästä arvosta.
Lahjoitusten antaminen
Yhdistys voi myös antaa lahjoituksia, jolloin kysymykseen tulee tili ”Annetut lahjoitukset”, jos toiminta on toistuvaa. Lahjoituksia voi antaa hallituksen päätöksillä, jos yhdistyksen kokous on osoittanut tarkoitukseen rahaa talousarviossa. Pienimuotoisia lahjoituksia ovat muistamiset, joita kohdistuu omaan jäsenistöön tai yhteistyökumppaneihin merkkipäivien tai saavutusten yhteydessä. Tavanomaiset tavaramuistamiset eivät aiheuta saajalleen veroseuraamuksia.
Erityisen huolellinen tai jopa pidättyvä pitää olla omalle jäsenistölle ja yhdistyksen hallinnolla annettavissa lahjoissa ja lahjoituksissa. Yhdistys ei saa tuottaa taloudellista hyötyä jäsenistölle, tai se menettää yleishyödyllisen statuksensa ja toiminta muuttuu verotettavaksi.
Lahjoittajien muistaminen
Varsinkin saadut, mutta myös annetut lahjoitukset, tulisi mainita vuosikertomuksessa. Kun kyse on arvostettavasta toiminnasta, lahjoituksen antajat ovat ansainneet tulla huomioiduiksi. Myös myöhemmin saattaa lahjoitus kiinnostaa esimerkiksi historian kirjoittajia, eikä pelkkä tilimerkintä kerro kovin paljoa. Merkittävien lahjoitusten kohdalla tapahtumasta voi taltioida laajemminkin, kuten lahjoittajan haastattelun tai lahjakirjan. Lahjoituksesta tai lahjasta ei saa antaa vastinetta, koska silloin asia muuttuu kaupanteoksi.
Esimerkkejä
Yhdistyksen pitkäaikainen jäsen halusi lahjoittaa yhdistyksen säilytettäväksi kokoelman yhdistyksen toimintaan liittyviä esineitä. Yhdistyksellä ei ollut tiloja eikä taloudellisia mahdollisuuksia ottaa vastuuta säilyttämisestä. Toinen taho, kotiseutuyhdistys, suostui ottamaan lahjoituksen vastaan osittain, mutta ehtona oli myös omistusoikeuden luovuttaminen. Pitkällisten neuvottelujen jälkeen lopputulos oli, että osa kokoelmasta myytiin, josta tulo lahjoitettiin yhdistykselle ja kokoelman arvokkain osa meni kotiseutuyhdistyksen omistukseen ja kokoelmiin.
Yhdistyksen jäsen halusi lahjoittaa yhdistykselle noin kymmenen euron palkkionsa paikalliselle yritykselle tekemästään pienimuotoisesta, satunnaisesta työstä. Tätä varten hän antoi yrittäjälle yhdistyksen tilinumeron. Yrittäjä maksoi palkkion muutaman kerran vuoden aikana jäsenen osoittamalle tilille. Myöhemmin lahjoituksen tehneelle jäsenelle selvisi, että hän joutuu joka tapauksessa maksamaan veron kyseisestä summasta, vaikka siitä ei summan pienuuden ja satunnaisuuden takia ollut tehty ennakonpidätystä.
Yleishyödyllisen yhdistyksen jäsenet tekivät talkoilla paikalliselle yritykselle lumen aurausta ja siivousta. Palkkioksi yritys teki lahjoituksia yhdistyksen tilille. Yhdistyksen kirjanpidossa summat vähennettiin talkoita tehneiden henkilöiden osallistumismaksuista erillisen kirjanpidon mukaisesti. Kirjanpito siirtyi tilitoimiston yrityskaupassa uudelle kirjanpitäjälle. Uusi kirjanpitäjä kertoi menettelyn olevan mahdollinen, mutta kyseiset summat pitää ilmoittaa niiden saajien verotettavaksi tuloksi, koska raha ei ole tasapuolisesti koko jäsenistön käytettävissä. Yhdistys vaihtoi kirjanpitäjän.