Yhdistyslain 12 § mukaan yhdistyksen ”Jäseneksi hyväksymisestä päättää hallitus, jollei säännöissä ole toisin määrätty”. Antaako tämä yhdistyksen hallitukselle täyden vapauden päättää, kenet hyväksyy jäseneksi ja kenet jättää ulkopuolelle?
Jäseneksi pääsemistä rajoittavia yhdistyksiä on olemassa. Tällaisessa tapauksessa esimerkiksi yhdistyksen hallituksen muodostaa muutama yhdistyksen perustanut henkilö, ja hallitus ei käytännössä hyväksy muita jäseniä vedoten tähän yhdistyslain pykälään. Taustalla voi olla esimerkiksi se, että yhdistys harjoittaa taloudellista tai muuta toimintaa, jota ei haluta avata sisäpiirin ulkopuolisille.
Yhdistyksen olemassaolon tarkoitus määritellään yhdistyksen säännöissä. Säännöissä voi olla myös rajauksia jäseneksi kelpuuttamiseen. Tiukat rajaukset voivat kuitenkin poistaa yhdistykseltä yleishyödyllisyyden ja yhdistyksestä tulee mm. verottajan näkökulmasta verollista toimintaa harjoittava. Yleishyödyllisyys arvioidaan aina tapauskohtaisesti sääntöjen ja tosiasiallisen toiminnan perusteella. Yleishyödyllinen yhdistys ei voi kerätä varoja pelkästään omaan sisäiseen toimintaansa, vaan yhdistyksellä on oltava näyttöä pääasiallisesti yleishyödyllisen tavoitteen toteuttamisesta.
Yleishyödyllinen yhdistys voi maksaa kohtuullista palkkaa ja muita korvauksia ja tehdä käypää hintaa noudattavia sopimuksia osallisten kanssa, mutta tämä ei voi olla keskeistä yhdistyksen toiminnassa. Tarkoituksena tai tosiasiallisena toimintana ei voi olla kulujen minimointi tai varojen hankinta pienen ja suljetun yhteisön osalta.
Jos ry hyväksyy yleishyödyllisyyden poistumisen, voiko se sillon valita vapaasti jäsenensä?
Yhdenvertaisuutta Suomessa säätelee yhdenvertaisuuslaki ja laki miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta. Yhdistystoiminnassa laittomana syrjintänä voidaan pitää sitä, jos yhdistyksen jäsenet valitaan niin, ettei sille ole perusteita yhdistyksen säännöissä. Lähtökohtaisesti siis kuka tahansa yhdistyksen säännöt ja tarkoituksen hyväksyvä voi liittyä yleishyödylliseen yhdistykseen, jos sitä ei hyväksytyissä säännöissä ole erityisesti rajattu. Oikeudessa käsiteltyjä ennakkotapauksia tällaisesta ei ole tiedossa. Todennäköisesti lainsäätäjä on tarkoittanut, että hallituksen tulee varmistaa, täyttääkö jäseneksi pyrkivä säännöissä ja laissa määritellyt jäsenyyden ehdot.
Kuten toisaalla tällä sivustolla on todettu, jäsenen tärkeimmät velvollisuudet on maksaa jäsenmaksu ja toimia niin, ettei yhdistys vahingoitu. Yhdistyksen ei tarvitse pitää jäsenenä henkilöä, joka jättää velvollisuutensa täyttämättä (jäsenmaksun maksamatta), menettelyllään vahingoittaa huomattavasti yhdistystä tai ei enää täytä laissa tai säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja. Yhdistyksestä erottamisesta säädetään yhdistyslain 15 §:ssä ja yhdistyksen säännöissä. Erotettu jäsen voi riitauttaa erottamispäätöksen, jos kokee tulleensa syrjityksi.
Yleishyödyllisten yhdistysten perimmäinen tarkoitus on koota yhteen samanmielisiä henkilöitä toimimaan yhteisten, yleishyödyllisten tavoitteiden hyväksi. Yhteiskunta ja verottaja pitää tätä arvokkaana toimintana ja sallii mm. yhdistysten toiminnan verottomuuden, kunhan yllä kuvatut edellytykset toteutuvat. Jos yhdistys toimii pienen ryhmän suljettuna salaseurana, kyse on jostakin muusta kuin yleishyödyllisestä toiminnasta. Tällaisella yhdistyksellä ei yleensä ole suuria jäsenmaksutuloja, kun jäseniä on vähän. Yhteistyökumppaneiden kanssa tai omalla liiketoiminnalla yhdistys voi pyrkiä hyödyttämään kuitenkin toiminnassa mukana olevia. Yleensä ensimmäisenä tällaisesta kiinnostuu verottaja, joka poistaa yleishyödyllisyyden ja pyytää selvityksiä sekä tekee mahdollisesti tarkastuksia.
Kun yhdistystoiminnassa kompuroidaan ja tehdään omia sovelluksia pykälistä, lienee kysymys siitä, että yhdistystoimintaa koskevaa lainsäädäntöä ei tunneta, sitä tulkitaan väärin ja toimitaan enemmän tai vähemmän hyvässä uskossa tavalla, joka on lainvastainen. Mutta kyllä yhdistyksiä käytetään myös tarkoituksella väärin ja se voi onnistuakin niin kauan, kun yhdistystoimijat ja sidosryhmät eivät tunne yhdistystoimintaa koskevia määräyksiä.
Rekisteröimättömän yhdistyksen toiminta ei voi olla samalla tavalla yleishyödyllistä, vaan toiminta on aina siihen osallisten henkilökohtaista toimintaa ja mm. tulot heidän tulojensa mukana verotettavaa. Rekisteröimättömäänkin yhdistykseen sovelletaan yhdistys- ja muita lakeja soveltuvin osin ja siten rekisteröimätöntä yhdistystä koskee esimerkiksi velvollisuus pitää jäsenluetteloa ja rekisterinpitäjän velvollisuudet.