Äänestys

Äänestyksiä koskevat blogikirjoitukset:

Ääntenlaskijat, kuka ryhtyisi?

Kokouksessa voi mistä tahansa asiasta tulla useampi päätösesitys, joita ei voida sovittaa yhteen yhteiseen päätökseen, vaan on valittava. Henkilövalinnoissa ehdokkaita voi tulla esitetyksi enemmän kuin on valittavia. Asioista päätettäessä järjestetään äänestys ja henkilöitä valittaessa vaali. Molempien järjestämiseksi on olemassa useita erilaisia vaihtoehtoja. Vaalista on kerrottu tarkemmin valikon kohdassa Vaali, mutta myös tässä esitetty asia koskee myös vaalien järjestämistä.

Tasavertainen päätösesitys on myös asian siirtäminen eli se, että päätöstä ei tehtäisi lainkaan tässä kokouksessa tai hylkääminen eli asian jättäminen kokonaan käsittelemättä. Henkilövalinnoissa käsitellään siirtäminen tai hylkääminen ennen vaalia.

Päätösesityksen kannatus

Jos kokoukselle on valmisteleva taho tehnyt päätösesityksen (esityslista), pidetään sitä kannatettuna esityksenä, eikä se kokouksessa tarvitse kannatusta. Näin päätös saattaa syntyä kokonaan ilman puheenvuoroja. Kokouksessa tehty päätösehdotus vaatii kannatuksen. Kannatuspuheenvuorossa ilmaistaan mitä ehdotusta kannatetaan, perusteluja ei tarvita. Välihuudoilla ei voi esittää kannatusta.

Henkilövaalissa ehdokkaan asettaminen ei myöskään tarvitse kannatusta, vaikka esittäjä esittäisi itseään. Itsensä esittämien on hieman kokousetiketin vastaista, mutta mahdollista. Esitetyn ehdokkaan ei tarvitse olla kokouksessa paikalla.

Ennen äänestyksen tai vaalin järjestämistä puheenjohtaja toteaa kaikki päätösesitykset ja niiden kannatukset.

Avoin ja suljettu äänestys

Äänestys voi olla avoin tai suljettu. Avoin äänestys voidaan toteuttaa nimenhuudolla tai käsiä nostamalla. Avoin äänestys voidaan järjestää niinkin, että osallistujat nousevat seisomaan tai jopa siirtyvät eri puolille kokoustilaa. Myös tietotekniikan käyttö on mahdollista.

Suljettu äänestys järjestetään, jos yhdistyksen säännöt tai muu määräys (esim. työjärjestys) sitä edellyttää, tai kokous niin päättää (normaali enemmistöpäätös). Osallistujat kutsutaan osallistujalistan mukaan pudottamaan äänensä astiaan. Puheenjohtaja ohjeistaa, mitä äänestyslippuihin merkitään. Suljetussa äänestyksessä säilyy salaisuutena se, mitä kukin on äänestänyt. Joskus suljetusta äänestyksestä käytetään nimitystä salainen äänestys, mutta äänestystapahtuma itsessään ei ole salainen.

Koeäänestys

Joissakin tapauksissa voi olla hyvä pitää koeäänestys, jossa arvioidaan kannatus kahden ehdotuksen välillä ilman tarkkoja kannatuslukuja. Kokous päättää koeäänestyksen tuloksen hyväksymisestä puheenjohtajan esittämällä tavalla. Näin voidaan sopuisassa kokouksessa säästää aikaa jättämällä turha äänestys järjestämättä.

Äänestysjärjestys

Jos asiasta on päätösesityksiä kaksi, järjestetään yksi äänestys, jossa enemmän ääniä saanut ehdotus voittaa. Jos päätösesityksiä on useampi kuin kaksi, on laadittava äänestysjärjestys. Harvoin on järkevää, mutta on mahdollista äänestää niin, että kaikki päätösesitykset ovat samassa äänestyksessä ja eniten ääniä saanut voittaa.

Suositeltava äänestysjärjestys on se, että kaksi päätösesitystä on aina keskenään äänestettävänä ja voittanut ehdotus jatkaa. Jos päätösesityksissä on mukana asian siirtäminen, äänestetään ensin siirtämisestä ja käsittelyn jatkamisesta. Jos asian siirtäminen voittaa, tulee se kokouksen päätökseksi.

Jos käsittelyä päätetään jatkaa ja kokouksen valmistelija on tehnyt päätösesityksen (esityslista), äänestetään ensin eniten tätä poikkeavista esityksistä keskenään. Lopulta on jäljellä yksi kokouksessa esitetty päätösesitys, josta äänestetään yhdessä valmistellun esityksen kanssa. Jos ennalta valmisteltua päätösesitystä ei ole, esittää puheenjohtaja ja kokous päättää äänestysjärjestyksen.

Jos kokouksessa on päätetty asian hylkäämistä kokonaan ja se on mahdollista, viimeisessä äänestyksessä on vastakkain edellä kuvatulla tavalla syntynyt enemmistöpäätös ja asian hylkääminen.

Enemmistöt

Yleensä asiat ratkaistaan enemmistöpäätöksellä eli valituksi tulee vaihtoehto, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Enemmistö ei siis tarkoita puolta kokouksen osallistujista tai äänestäneistä, jos äänestyksessä annetaan tyhjiä tai hylättyjä ääniä.

• Yksikertainen enemmistö on useammasta kuin kahdesta vaihtoehdosta eniten ääniä saanut vaihtoehto. Jos äänet menevät tasan, järjestetään tarvittaessa uusi äänestys eniten ääniä saaneiden kesken.

• Ehdoton enemmistö tulee äänestettäessä kahdesta tai useammasta vaihtoehdosta, jos ehdotus saa yli puolet annetuista äänistä.

• Määräenemmistö, esimerkiksi 3/4 annetuista äänistä tarvitaan joissakin asioissa, ellei säännöissä ole muuta määrätty (yhdistyslaki 27 §).

• Yksimielinen päätös on silloin, kun kaikki kannattavat samaa ehdotusta.

Ääntenlaskenta

Ääntenlaskijat laskevat äänet heti äänestyksen jälkeen. Laskennan tuloksena ilmoitetaan kokonaismäärä, kunkin ehdotuksen saama äänimäärä ja hylättyjen määrä. Joskus ääntenlaskijat voivat olla eri mieltä äänen hyväksymisestä. Tällä ei ole merkitystä, ellei kyseessä ole ratkaiseva ääni. Jos kyseessä on ratkaiseva ääni, voi olla tarpeen äänestyksen uusiminen. Suljetussa lippuäänestyksessä annetun äänen hyväksymistä ei voida käsitellä julkisessa äänestyksessä. Päätavoite äänestyksessä on saada tulos, joka vastaa kokouksen mielipidettä. Ääntenlaskijat eivät voi äänestää äänen hyväksymisestä, vaikka heitä olisi pariton määrä.

Tasatulos

Jos jossakin äänestyksessä äänet menevät tasan, tulee yhdistyslain mukaan päätökseksi se vaihtoehto, jota puheenjohtaja on kannattanut, ellei säännöissä ole muuta määrätty. Suljetun äänestyksen tapauksessa ratkaistaan asia arvalla.

Uurna ja äänestysliput

Äänestysliput voidaan koota vaikka lakkiin, jos soveltuvaa uurnaa tai astiaa ei ole. Ennen äänestystä ääntenlaskijat tarkistavat että astia on tyhjä.

Äänestyslipuiksi kelpaavat sellaiset liput, joita käyttäen äänestäjän merkintä säilyy luottamuksellisena. Yhdistyksellä on hyvä olla valmiita, mielellään jollakin yhdistyksen tunnisteella varustettuja lippuja äänestyksiä varten.

Äänestyksen jälkeen äänestysliput tulee sulkea luotettavalla tavalla nipuiksi, esim. teipattuun kuoreen pöytäkirjan tarkastamiseen asti. Sen jälkeen pöytäkirjaan merkitty äänestystulos on voimassaoleva päätös.