Työjärjestystä koskevat blogikirjoitukset:
Työjärjestys ei ole sama kuin kokouksen asia- tai esityslista. Sana työjärjestys ei siis viittaa asioiden käsittelyjärjestykseen! Tämä virhe on useissa kokoustekniikan koulutusaineistoissa.
Työjärjestys on kokoelma sääntöjä ja ohjeita, joita on tarkoitettu noudatettavaksi määrätyissä kokouksissa, esimerkiksi yhdistyksen, hallituksen tai muun ryhmän kokouksessa ja sen valmistelussa.
Tavallisissa yhdistyksissä on työjärjestys yleensä tarpeeton. Yleisten kokouskäytäntöjen ja puheenjohtajan antamien ohjeiden noudattaminen riittää ihan hyvin. Tarpeelliseksi työjärjestys tulee, kun kokous on pitkä, osallistujia ja puheenvuoroja paljon ja asiat laajoja ja menettelyissä on siksi tarpeen erityisesti ohjeistaa joitain asioita.
Työjärjestyksen ei välttämättä tarvitse olla ennakkoon valmisteltu, vaan sen voi kokous itsekin päättää, ellei säännöissä tai muulla sitä rajoiteta. Työjärjestys voi siis olla vain yhtä kokousta koskeva tai pysyvämpään käyttöön tarkoitettu.
Työjärjestys sisältää sovittuja pelisääntöjä esimerkiksi puheenvuorojen pyytämisestä, puheenvuorojen esittämispaikasta, puheenvuorojen pyytämisesta ja kestosta, tauoista, valokuvaamisesta, kokouksen videoinnista, esitysten kannattamisesta, kokoustekniikan käytöstä tai vaikka osallistujien pukeutumisesta. Ihan mistä vaan toimielin päättää toimintaohjeita antaa.
Työjärjestyksellä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, missä järjestyksessä asiat kokouksessa käsitellään, vaikkakin työjärjestyksessä voi olla maininta, että asiat käsitellään esitys- tai asialistan mukaisessa järjestyksessä, ellei kokous muuta päätä. Tämä on itsestään selvyys muutenkin eikä esimerkiksi yhdistyksen kokouksen tai muunkaan toimielimen asialistaa tarvitse erikseen hyväksyä. Työjärjestyksellä tavoitellaan kokouksen sujuvuutta ja ennakoitavuutta. Työjärjestyksessä on tarpeetonta toistaa yleiseen kokoustekniikkaan kuuluvia asioita tai yhdistyksen sääntöjä.
Työjärjestyspuheenvuoro
Työjärjestyspuheenvuoro on sellainen puheenvuoro, jossa otetaan kantaa johonkin muuhun kuin varsinaisesti esillä olevan asian päätökseen. Työjärjestyspuheenvuoro annetaan edellisen puheenvuoron päätyttyä, ennen muita pyydettyjä puheenvuoroja ja siinä esitetty asia käsitellään heti. Aiheena voi olla tauon pitäminen, tekniikan korjaaminen, kokoustauko tai kokouksen keskeyttäminen, käsiteltävän asian siirtäminen, asioiden käsittelyjärjestyksen muuttaminen tai mikä tahansa muu menettely, paitsi kannatus, mielipide tai päätösesitys kokouksessa käsiteltävään asiaan.
Vaikka kokouksella ei olisi erillistä työjärjestystä, pyydetään kokouksen menettelyyn liittyvät puheenvuorot työjärjestyspuheenvuoroina, jotta puheenjohtaja tietää puheenvuoron etuoikeuden. Puheenvuoron pyytämiseksi soveltuu esim. puheenvuoropyyntö ”Puheenjohtaja, työjärjestykseen!”, joka ohittaa jonossa muut jo annetut puheenvuorot.