Yhdistys ja viivästyskorko; maksaminen tai periminen

Koron periminen ei yhdistystoiminnassa ole kovin yleistä. Kun korkotaso oli yleisesti alhainen, ei sillä ollut juurikaan käytännön merkitystä. Tiukassa rahoitustilanteessa yhdistykselle voi olla tärkeätä saada saatavat kotiutettua ja koron viivästyskoron periminen on yksi siihen vaikuttava keino. Erityisesti erilaisten projektien, kuten matkojen ja isojen yhteishankintojen yhteydessä on tärkeätä, että rahaliikenne hoituu suunnitellusti. Viivästyskorko voi koskea myös jäsenmaksuja, mutta tavallisesti yhdistykset ovat tyytyväisiä, kun jäsenmaksut ylipäätään saadaan perittyä.

Korkolaissa mainitaan nimitykset kuluttaja ja luonnollinen henkilö, jotka molemmat tarkoittavat ketä tahansa yksittäistä ihmistä, esimerkiksi yhdistyksen jäsentä tai hallintoon kuuluvaa henkilöä. Yhdistykset, yritykset ja vastaavat ovat oikeushenkilöitä. Oikeushenkilöiden välillä korkojen ja maksuehtojen sopiminen on vapaampaa.

Kun yhdistys lähettää laskun luonnolliselle henkilölle, esimerkiksi yhdistyksen jäsenelle, syntyy mahdollisuus periä korkoa maksun myöhästyessä, kunhan korkolaki huomioidaan. Oikeus viivästyskoron perimiseen syntyy, kun laskun maksaminen myöhästyy eräpäivästä, jos laskussa on mainittu koron suuruus ja eräpäivä, josta koron maksaminen alkaa. Jos eräpäivää ei ole määrätty, oikeus viivästyskorkoon alkaa 30 päivää laskun lähettämisestä.

Jos yhdistys soveltaa viivästyskorkoa, on tärkeätä tutustua korkolakiin, koska viivästyskoron määrä on rajoitettu lailla. Samoin laskutuslisän ja muiden lisien perimiseen liittyy kilpailu- ja kuluttajaviraston linjaamaa sääntelyä. Erilaiset lisät aiheuttavat lisätyötä ja selvittelyä, joten yhdistyksen kannattaa ensisijaisesti pyrkiä tehostamaan saatavien kotiutumista muilla tavoin.

Vastaavasti yhdistykselle syntyy velvollisuus maksaa viivästyskorkoa, jos laskun maksaminen viivästyy. Huolimattomuuden takia viivästynyt maksu ja siitä seurannut korko aiheuttaa yhdistykselle vahinkoa, josta asianosaiset voivat joutua korvausvastuuseen. Yksittäisen henkilön lisäksi vastuuseen voi joutua hallitus, ellei ohjeistus ja valvonta ole ollut riittävää. Kannattaa siis huomioida, että yhdistyksen maksuliikenne hoituu, vaikka joku olisi tilapäisesti estynyt sitä hoitamasta.