Eräässä yhdistyksessä syntyi henkilövalintoja tekevässä kokouksessa tilanne, että ehdokasasettelussa ilmoitettiin erääseen tehtävään vain yksi ehdokas. Kokouksen osallistujista muutama osallistuja ilmoitti kuitenkin, että eivät hyväksy kyseistä henkilöä tähän tehtävään. Valinnan vastustamisen syynä oli ehdokkaan heikentynyt kyky hoitaa tehtävää. Heillä ei kuitenkaan ollut esittää valintakokouksessa vaaliin vastaehdokasta.
Puheenjohtajan oli ratkaistava, kuinka tilanne hoidetaan. Vaalikelpoinen ehdokasta on esitetty, mutta ei kannatettu. Henkilövaalissa kannatusta ei perinteisesti tarva, koska ajatus on, että henkilö itse kannattaisi itseään joka tapauksessa. Kieltämällä henkilön ehdokkuus esimerkiksi ikään perustuen, voisi syntyä syrjivä ja valituskelpoinen päätös.
Vaalissa voi antaa vain kannatusääniä, joten puheenjohtaja ei voi huomioida valintaa vastustavia mielipiteitä, kun valintaan ei liity yksikäsitteisiä pätevyysvaatimuksia. Yleensä ehdottajien tehtävä on huomioida pätevyys tehtävään ja tarvittaessa ehdokkaiden keskinäinen sopivuus ja pätevyys punnitaan vaalissa.
Ehdokkaan valintaa ei voi vastustaa muutoin kuin asettamalla vastaehdokkaan. Valintaa vastustava osallistuja ehdotti työjärjestyspuheenvuorossa valinnan lykkäämistä seuraavaan kokoukseen.
Valinnan siirto seuraavaan kokoukseen on mahdollista ja järkevää, jos seuraava kokous on järjestettävissä riittävän nopeasti ja helposti. Esimerkiksi yhdistyksen kokouksessa tämä harvoin on mahdollista ja päätös on tehtävä kokouksessa.
Puheenjohtajalla on useita vaihtoehtoa:
1) Puheenjohtaja voi todeta, että valinta on järjestetty sääntöjen ja muiden määräysten mukaisesti. Vaaliin on asetettu vain yksi ehdokas ja näin henkilö tulee suoraan valituksi ilman vaalia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että valinta tehdään, mutta siihen palataan, jos tehtävän hoito sellaista edellyttää.
2) Puheenjohtaja voi todeta, että kyseisestä valinnasta ei ole päästy kokouksessa yksimielisyyteen ja siirtää valinnan seuraavaan kokoukseen. Puheenjohtajan ei kannata tehdä tätä päätöstä yksinään, koska se ei ole sääntöjen ja käytänteiden mukainen. Vastustavista mielipiteistä huolimatta valinta olisi tässä tapauksessa yksimielinen.
3) Puheenjohtaja voi järjestää työjärjestyspuheenvuoron jälkeen äänestyksen kyseisen valinnan siirtämisesta seuraavaan kokoukseen. Jos yksinkertainen enemmistö tai tasatuloksen sattuessa puheenjohtaja siirtoa kannattaa, valinta siirtyy. Koska kokouksissa kannattaa pyrkiä sopuisiin ratkaisuihin ja aitoihin enemmistöpäätöksiin, voisi tämä olla hyvä vaihtoehto.
4) Puheenjohtaja voi päättää pidettäväksi neuvottelutauon, jonka aikana asiasta voi keskustella epävirallisesti ja kenties löytää uusia ehdokkaita vaalin järjestämiseksi. Tämä voi olla hyvä ratkaisu, jos valinnan siirtäminen ei ole järkevää.
Puheenjohtajan on hyvä tarkistaa, että kokous on kutsuttu varmasti sääntöjen mukaisesti, osallistujat ovat äänivaltaisia ja ehdokkaat vaalikelpoisia. Mikä tahansa päätös voi aiheuttaa valituksen ja jopa kulujen korvausvastuuta henkilöille tai yhdistykselle, jos kokoukseen liittyy muotovirhe.