Asialistan sähköpostiin on tullut muihinkin kuin yhdistysten kokouksiin liittyviä kysymyksiä. Asialistan tiimi ei kuitenkaan ota kantaa osakeyhtiöiden asioihin, ei edes asunto-osakeyhtiöihin edes yleisellä tasolla.
Nyt kun tiimissä on uutta asiantuntemusta, syvempää tarkastelua laajennetaan kuitenkin rajoitetusti ja vain joidenkin asioiden osalta kunnalliseen päätöksentekoon. Tämä siksi, että yleishyödyllisiä yhdistyksiä käsitellään usein kunnallisissa toimielimissä, lautakunnissa ja valtuustoissa. Yhdistysten on hyvä tuntea mahdollisuudet valituksiin, oikaisuihin ja muuhun edunvalvontaansa, jos sellaiseen tosiasiallista aihetta ilmenee.
Kokoustekniikka pääosin kunnallisella puolella toimii, kuten yhdistyksissä. Ehkä suurin ero on kuntalain mukaisessa virkavastuulla tehtävässä asioiden valmistelu ja täytäntöönpano. Kuntia koskee kuntalaki ja yhdistyksiä yhdistyslaki. Kokoustekniikasta ei juurikaan ole määräyksiä laissa, mutta vakiintuneet käytänteet ohjaavat molempia. Etenkään pienissä yhdistyksissä ei yleensä ole syytä pitää muodollisuuksista sillä tavalla kiinni kuin jo melko pienissäkin kunnallisissa kokouksissa, esimerkiksi lautakunnissa. Eri asia on, jos yhdistyksen kokoukseen osallistuu salillinen väkeä ja osallistujille on asioista erilaisia näkemyksiä. Silloin tarvitaan kokoustekniikkaa ja asioiden hallintaa myös yhdistystoiminnassa.
Mikäli jokin määrätty asia kiinnostaa kunnan byrokratiassa, lähetä viestiä, pyrimme kaivamaan asioihin vastauksia. Lähes kaikkeen kyllä vastaus löytyy jo nyt, mutta asioiden esitystapa voi olla keskiverrolle yhdistystoimijalle vieras. Asian selvittämisen työläyden takia jätetään se helposti sikseen, tappio niellään ja tyydytään lopputulokseen, jota ei ymmärretä tai pidetään vääränä.