Yhdistyksiä koskeva lainsäädäntö muuttui heinäkuussa 2022 ja helmikuussa 2023. Muutoksista mikään ei ollut velvoittava vaan muutokset antoivat uusia mahdollisuuksia ja joustavuutta toimintaan. Välttämättä mitään muutoksia sääntöihin tai toimintaan ei tarvitse tehdä.
Osallistuminen kokouksiin
Etäosallistuminen yhdistyksen on mahdollista, jos yhdistyksen säännöissä ei kielletä ja hallitus sellaisen mahdollisuuden järjestää. Aiemmin tämä piti olla erikseen säännöissä mahdollistettu. Kokouskutsussa on oltava riittävä ohjeistus etäosallistumisen menettelyistä. Etäosallistuminen voi rajata oikeuksia kutsussa mainitulla tavalla. Esimerkiksi etäosallistujilta voi olla puheenvuorot tai äänestys rajoitettu.
Jopa pelkkä etäkokous ilman varsinaista kokouspaikkaa onnistuu, jos säännöissä se mahdollistetaan ja hallitus sellaisen järjestää niin, että kaikki normaalit osallistumiskeinot ovat käytettävissä.
Jos säännöissä on mahdollistettu, voidaan jäseniltä voidaan edellyttää kokoukseen ennakkoilmoittautumista kokouskutsussa mainitulla tavalla.
Jäseneksi hyväksyminen
Yhdistyksen hallitus voi valtuuttaa jäseneksi hyväksymisen ja eroilmoituksen vastaanottamisen esimerkiksi puheenjohtajalle tai toiminnanjohtajalle. Näin jäsenoikeudet voivat tulla virallisesti nopeammin voimaan.
Kevennetty tilinpito
Jos yhdistyksen kaikkien tulojen yhteismäärä on viimeksi päättyneellä ja sitä edeltäneella tilikaudella ollut enintään 30000 euroa eikä yhdistys harjoita liiketoimintaa, voi yhdistys yhdistyksen kokouksen päätöksellä siirtyä kevennettyyn kirjanpitoon. Asia on mainittava kokouskutsussa.
Liiketoiminnan laajuutta ei laissa ola määritelty. Käytännössä siis kaikenlainen ostaminen ja myyminen ansaintatarkoituksessa johtaa kahdenkertaiseen kirjanpitoon.
Tapahtumien säilytysvelvollisuus on kevennetyssäkin menettelyssä 6 vuotta. Kevennetystä kirjanpidosta täytyy ilmetä tapahtumat (tulot, menot, varat, velat) ja niiden sisältö ja ajankohta kassaperusteisesti. Tilinpäätös ei ole pakollinen, mutta tilinpito tulee olla kuukausittain jäsenten nähtävänä. Tilin- tai toiminnantarkastajat tarvitaan edelleen.
Hallituksen kevennetty päätöksenteko
Hallitus voi tehdä päätöksiä kokousta pitämättä, jollei säännöissä toisin määrätä. Tämä on ollut mahdollista tähänkin asti, mutta nyt asiaa on tarkennettu. Päätös on kirjattava, varmennettava ja säilytettävä asianmukaisesti. Hyvä tapa, mutta ei lain vaatimus, on kirjata päätös vielä seuraavassa hallituksen kokouksessa pöytäkirjaan.
Muuta pientä
Hallituksen jäsenen tai toiminnantarkastajan aiheuttamasta vahingosta kanne on jatkossa nostettava tapauksen mukaan 3 vuoden tai viimeistään 5 vuoden kuluessa. Tämän muutoksen tarkoitus oli yhtenäistää kanneaikoja muun lainsäädännön kanssa.
Yhdistyksen purkautuessa loppuselvityskokous ei enää ole pakollinen, mutta selvitysmiesten on säilytettävä loppuselvitys kirjanpitolain mukaisesti.