Asialista laajentaa aluettaan

Asialistan sähköpostiin on tullut muihinkin kuin yhdistysten kokouksiin liittyviä kysymyksiä. Asialistan tiimi ei kuitenkaan ota kantaa osakeyhtiöiden asioihin, ei edes asunto-osakeyhtiöihin edes yleisellä tasolla.

Nyt kun tiimissä on uutta asiantuntemusta, syvempää tarkastelua laajennetaan kuitenkin rajoitetusti ja vain joidenkin asioiden osalta kunnalliseen päätöksentekoon. Tämä siksi, että yleishyödyllisiä yhdistyksiä käsitellään usein kunnallisissa toimielimissä, lautakunnissa ja valtuustoissa. Yhdistysten on hyvä tuntea mahdollisuudet valituksiin, oikaisuihin ja muuhun edunvalvontaansa, jos sellaiseen tosiasiallista aihetta ilmenee.

Jatka lukemista ”Asialista laajentaa aluettaan”

Jäsenyys yhdistyksessä, onko se ehdoton oikeus?

Asialista.net -sivuston asiantuntijoille on tullut muutama kysymys yhdistyksen jäsenyydestä. Esimerkiksi, onko yhdistyksen pakko hyväksyä jäsenyys ja miten jäseniä saa ryhmitellä?

Jäsenlajeja ja jäsenen hyväksymistä on käsitelty valikosta avautuvilla sivuilla. Yleisesti voi todeta, että jossakin on jotain pielessä, jos yhdistys ei hyväksy kaikkia yhdistyksen toiminnan ja tarkoitusperät hyväksyviä henkilöitä jäsenikseen. Jos hyväksymättömyys kohdistuu tiettyyn henkilöön tai henkilöryhmään, voi kyse olla syrjinnästä, joka on laissa kielletty. Yleishyödyllisen yhdistyksen tulee lähtökohtaisesti olla kaikille avoin. Esimerkiksi sukuseurat eivät ole vakiintuneen verotuskäytännön mukaan yleishyödyllisiä yhteisöjä ja siten maksavat veroja tuloistaan.

Jatka lukemista ”Jäsenyys yhdistyksessä, onko se ehdoton oikeus?”

Kokouksessa yhteysongelmia?

Yhdistykset kokoustavat jatkossakin paljon etänä. Se tarkoittaa myös rahan ja ajan säästöä, mutta mitä voi tehdä, jos kotona ei ole yhteydet viimeistä huutoa.

Supernopea laajakaista ei yllä kaikkialle, vaikka vaikutusalue laajenee vauhdilla. Lähes kaikki ovat jo 4G-verkon tavoitettavissa. 4G tarjoaa teoriassa ja yleensä myös käytännössä varsin riittävät yhteydet useimpiin käyttötarpeisiin. Pelkkä yhteys ei riitä, vaan tarvitaan myös ajantasaiset laitteet ja ohjelmistot.

Jotta verkosta saisi parhaan vastineen rahalle, kannattaa muutamat asiat huomioida. Yksi tärkeä havainto on, että verkkoyhteyksien sijaan satunnainen ongelma voi olla ihan muualla. Lähettävässä päässä, vastaanottavassa päässä, tietokoneessa tai missä tahansa. Seuraavassa esimerkkejä asioista, jotka ovat varsin helposti toteutettavia tai tarkistettavia, jos kokoustaminen verkossa tökkii.

Jatka lukemista ”Kokouksessa yhteysongelmia?”

Yhdistys ja etäkokoustaminen

Yhdistysten kokouksia on siirretty etäosallistumalla toteutettaviksi, käytännössä siis internetissä toimivia kokousalustoja hyödyntäen. Kokemukset tästä ovat olleet pääosin vähintään tyydyttäviä. Lainsäätäjä on huomioinut poikkeustilanteen myös sallimalla kokousten siirtämisen sääntömääräisen ajan ulkopuolelle, mutta tämä osuus ei poikkeamislaista ollut koko aikaa voimassa. Viimeisimmässä, 30.6.2022 saakka voimassa olevassa laissa kokousten järjestämisaikaa on jatkettu. Myös asiamiehen käyttäminen kokouksissa on määritelty poikkeamislaissa. Uusi sallittu asia on myös sitova ennakkoilmoittautuminen kokoukseen.

Jatka lukemista ”Yhdistys ja etäkokoustaminen”

Sähköposti ei aina mene perille!

Yhdistyksistä lähetetään usein sähköpostiviestejä ryhmäposteina, esimerkiksi suoraan Asialistan eräänä palveluna tarjoamasta jäsenrekisteristä. Jotkut sähköpostijärjestelmät käsittelevät tällaisia viestejä eri tavoin, roskapostina tai jopa plokkaavat kokonaan. Onneksi tätä pystyy välttämään varsin tehokkaasti.

Kaikissa järjestelmissä kannattaa yhdistyksen lähettävä osoite lisätä omiin yhteystietoihin (osoitekirjaan), jolloin sähköpostijärjestelmä ei niin helposti tulkitse viestiä roskapostiksi.

Gmail Jatka lukemista ”Sähköposti ei aina mene perille!”

Yhdistyksen toimihenkilöt ja tehtävät

Yhdistystoimijalta tuli kysymys erityisesti puheenjohtajan ja sihteerin työnjaosta. Tämä onkin tärkeä ja mielenkiintoinen kysymys. Yhdistyslaki ei tunne käsitettä sihteeri lainkaan, vaikka käytännössä kaikissa yhdistyksissä sihteeri on ja yleensä säännöissä sihteeri mainitaan. Usein sihteerillä on jopa yhdistyksen nimenkirjoitusoikeus.

Sihteerin valta ja tehtävät

Joissakin kokoustekniikan oppiaineistoissa mainitaan sihteerin tehtävät pikkutarkasti alkaen kokoustilan tuolien järjestelystä. Tämä on tarpeetonta, sillä sihteerin tehtäviä ei ole missään määrätty eikä niitä voi tarkasti tai edes yleispätevästi määrätä muut kuin yhdistyksen hallitus. Käytännön tehtävien järjestelyt ovat aina hallituksen vastuulla ja käytännön toimijana voi hallituksen ohjauksessa olla kuka tahansa.

Jatka lukemista ”Yhdistyksen toimihenkilöt ja tehtävät”

Budjetti vai talousarvio?

Yhdistysten on tehtävä talouden hoitamista varten ennakolta suunnitelma vähintään seuraavaksi vuodeksi. Joskus taloutta täytyy suunnitella pitemmällekin ajalle, kun velkojen, poistojen ja omaisuuden hoitamisen taloudelliset vaikutukset ulottuvat pitkällekin aikavälille.

Talouden hoitamisesta vastaa hallitus. Hallituksen on tehtävä myös ehdotus yhdistyksen kokoukselle seuraavan vuoden budjetiksi eli talousarvioksi. Yhdistyksen kokous voi tehdä esitykseen muutoksia, mutta hyväksymisen jälkeen hallituksen tulee käyttää päätöksen mukaista suunnitelmaa sitovana ja siitä poikkeamiseen on oltaa selvät perusteet. Tarvittaessa yhdistyksen kokous voi tarkentaa talousarviota esimerkiksi syyskokouksessa, mikäli se kokoukselle lain ja sääntöjen mukaisessa järjestyksessä esitetään.

Jatka lukemista ”Budjetti vai talousarvio?”

Kansalaisaloite yhdistysten rinnakkaisnimistä

Kansalaisaloitteessa ehdotetaan yhdistyslain toisen luvun yhdeksänteen pykälään muutosta, jotta yhdistyksillä olisi oikeus halutessaan käyttää rinnakkaistoiminimeä samalla tavalla kuten yrityksillä.

Aloitteessa asiaa perustellaan mm seuraavasti (lyhennettynä, alkuperäinen teksti linkissä):

Jatka lukemista ”Kansalaisaloite yhdistysten rinnakkaisnimistä”

Muistakaa hiljainen puurtaja!

Moni yhdistys pyörii näennäisen aktiivisesti, vaikka taustavoimana on vain yksi henkilö. Tämä puurtaja ei välttämättä ole edes yhdistyksen puheenjohtaja, eikä aina edes hallituksen jäsen. Puurtamisen taustalla voi olla asian tärkeäksi kokeminen tai velvollisuudentunto, mutta yhtä hyvin se, että asia tuntuu tekijästä mielekkäältä ja tarjoaa mukavan harrastuksen. Puurtajasta tulee helposti saavutettu yhteinen etu, jolle tarjotaan yhä lisää tekemistä.

Jatka lukemista ”Muistakaa hiljainen puurtaja!”

Tietotekniikkaa tarvitaan

Yhdistys tarvitsee tietotekniikkaa. Onnekas yhdistys, jonka jäsenistössä tai lähipiirissä on tietotekniikkaa tuntevia, jotka ovat valmiit avustamaan yhdistyksen kannalta siedettävällä kustannuksella. Ihan kenen tahansa hoidettavaksi tietotekniikkaa ei kuitenkaan kannata antaa, jotta ratkaisujen turvallisuus, jatkuvuus ja ylläpidettävyys varmistetaan.

Jatka lukemista ”Tietotekniikkaa tarvitaan”