Joskus yhdistyksen taloustilanne voi ajautua vaikeuksiin, kun taloudesta ja maksuliikenteestä ei pidetä yhtä hyvää huolta kuin yleensä yrityksissä. Jäsenmaksujen periminen voi olla työllistävää, sponsorien lupaukset voi olla vaikeita lunastaa tai vapaaehtoisten toimijoiden aika tai mielenkiinto ei vain riitä. Raha-asioissa joustaminen voi johtaa lopulta leväperäisyyteen.
Yhdistys ja viivästyskorko; maksaminen tai periminen
Koron periminen ei yhdistystoiminnassa ole kovin yleistä. Kun korkotaso oli yleisesti alhainen, ei sillä ollut juurikaan käytännön merkitystä. Tiukassa rahoitustilanteessa yhdistykselle voi olla tärkeätä saada saatavat kotiutettua ja koron viivästyskoron periminen on yksi siihen vaikuttava keino. Erityisesti erilaisten projektien, kuten matkojen ja isojen yhteishankintojen yhteydessä on tärkeätä, että rahaliikenne hoituu suunnitellusti. Viivästyskorko voi koskea myös jäsenmaksuja, mutta tavallisesti yhdistykset ovat tyytyväisiä, kun jäsenmaksut ylipäätään saadaan perittyä.
Jatka lukemista ”Yhdistys ja viivästyskorko; maksaminen tai periminen”
Yhdistyksen toiminnantarkastuksen laajuudesta ja kohteista
Kevät on tilin- ja toiminnantarkastusten aikaa. Yhdistyksen toiminnantarkastus on haluttu erottaa tilintarkastuksesta niin, että tilintarkastuksen voi tehdä vain pätevä tilintarkastaja. Toiminnantarkastaja sen sijaan voi olla lähes kuka tahansa maallikko. Yleensä toiminnantarkastajaksi valitaan yhdistyksen jäsen, joka voikin olla hyvä, jos jäsen tuntee toimintaa myös käytännössä ja pitemmältä aikaväliltä. Niin ja tietenkin myös toiminnantarkastaja tarkastaa tilit. Hyvä toiminnantarkastaja voi myös samalla konsultoida yhdistyksen hallintoa opastamalla asioiden hoitamisessa. Seuraavassa muutamiä tärppejä ja ohjeistusta toiminnantarkastajille.
Jatka lukemista ”Yhdistyksen toiminnantarkastuksen laajuudesta ja kohteista”
Talousarvio – siiskö vain arvio tai arvaus?
Joskus kuulee yhdistyksen kokouksessa korostettavan, että talousarvio (budjetti) on vain arvio, eikä kukaan oikeasti sitä tiedä, miten paljon rahaa tulee ja menee. Hallitukselle jää siis suuri valta päättää muutakin kuin arvio osoittaa – vai jääkö?
Jatka lukemista ”Talousarvio – siiskö vain arvio tai arvaus?”
Lopahtiko toiminta – yhdistyksen purkaminen?
Yhdistyksen tarina voi päättyä monista eri syistä. Vuodenvaihde on sopiva ajankohta tarkastella, josko toiminnan purkaminen olisi paikallaan. Edessä voi olla toiminnan täydellinen sammuminen tai toiminnan sulautuminen toiseen yhdistykseen.
Silloin kun yhdistys itse päättää lopettaa toimintansa, puhutaan yhdistyksen purkamisesta. Jos alioikeus päättää toiminnan päättymisestä, on kyseessä yhdistyksen lakkautus. Seuraavassa esitetään yhdistyksen purkamisen käytännön toimia.
Jatka lukemista ”Lopahtiko toiminta – yhdistyksen purkaminen?”
Yhdistys ja käteistapahtumat
Hallituksen jäsenten valinnasta; erovuoroiset
Syksy on yhdistyksissä henkilövalintojen aikaa. Seuraavassa kommentoidaan erovuoroisten käsitettä henkilövalintojen kannalta.
Yhdistyksissä on pyrittävät huolehtimaan sekä jatkuvuudesta että uudistumisesta. Jatkuvuuden kannalta olisi hyvä, että hallituksessa ei kaikki vaihdu kerralla, mutta kuitenkin vaihtuvuutta tulisi olla. Hallituksen jäsenten vaihtaminen ei ole merkki epäluottamuksesta. Hyvä vaihtoehto on kasvattaa uusia hallituksen vastuullisia jäseniä ja muita toimihenkilöitä varajäsenyyden kautta. Usein varajäseneksi on helpompi suostua kuin suoraan vakinaiseksi jäseneksi.
Jatka lukemista ”Hallituksen jäsenten valinnasta; erovuoroiset”
Yhdistyslainsäädännön muutoksia 2022 ja 2023
Yhdistyksiä koskeva lainsäädäntö muuttui heinäkuussa 2022 ja helmikuussa 2023. Muutoksista mikään ei ollut velvoittava vaan muutokset antoivat uusia mahdollisuuksia ja joustavuutta toimintaan. Välttämättä mitään muutoksia sääntöihin tai toimintaan ei tarvitse tehdä.
Osallistuminen kokouksiin
Etäosallistuminen yhdistyksen on mahdollista, jos yhdistyksen säännöissä ei kielletä ja hallitus sellaisen mahdollisuuden järjestää. Aiemmin tämä piti olla erikseen säännöissä mahdollistettu. Kokouskutsussa on oltava riittävä ohjeistus etäosallistumisen menettelyistä. Etäosallistuminen voi rajata oikeuksia kutsussa mainitulla tavalla. Esimerkiksi etäosallistujilta voi olla puheenvuorot tai äänestys rajoitettu.
Jatka lukemista ”Yhdistyslainsäädännön muutoksia 2022 ja 2023”
Tietosuojan muutoksia
Monissa yhdistyksissä pohditaan vielä, mitä kaikkia asioita pitääkään kirjoittaa siihen pakolliseen selosteeseen, jonka pohjan voi kätevästi kopioida joltakin toiselta yhdistykseltä. Ja kuka on vapaaehtoinen vastuullinen, eli se henkilö joka sitten, kun jotain sattuu, “joutuu linnaan”.
Huoli pois, lakeja on muutettu jo vuosia sitten. No, aivan huolettomaksi ei voi heittäytyä. Kumottu henkilötietolaki (523/1999) vaati rekisteriselosteen laatimista ja antoi määräykset, mitä siitä vähintään piti ilmetä. Lisäksi laki antoi seikkaperäisiä ohjeita arkaluonteisten tietojen käsittelystä, käyttötapauksista, kuten sukututkimuksesta ja henkilömatrikkeleista sekä tietojen säilyttämisestä ja luovuttamisesta yms.
Tietosuojalaki (1050/2018) kumosi ja korvasi henkilötietolain. Kun laki ei enää vaadi rekisteriselosteen laatimista, mitkä sitten ovat keskeiset asiat, jotka yhdistyksen on huomioitava lakisääteistä jäsenrekisteriä ylläpitäessään?
Nimenkirjoittajat, mitä he kirjoittelevat?
Jokaisella yhdistyksellä on vähintään yksi nimenkirjoittaja, mutta kaikissa yhdistyksissä ei tiedetä, mitä ylipäätään ovat nimenkirjoittajan oikeudet ja tehtävät. Joskus nimenkirjoittajat yhdistetään esimerkiksi yhdistykselle tulevien laskujen hyväksymisoikeuteen tai lähtevän postin allekirjoituksiin. Näin voikin olla, jos nimenkirjoittamisoikeus on säännöissä tai hallituksen antamassa ohjeistuksessa asiaan liitetty.
Jatka lukemista ”Nimenkirjoittajat, mitä he kirjoittelevat?”