Onko pakko tehdä nollabudjetti?

Syksyisin yhdistyksissä mietitään seuraavan vuoden talousarviota eli budjettia. Yleinen käytäntö on laatia budjetti nollatulokseen, koska lähtökohtaisesti yleishyödyllinen yhdistys ei saa tuottaa voittoa? Onko näin? Ei suinkaan! Päinvastoin, voitollisen tavoitteen tekeminen voi olla joskus hyvinkin tarpeellista. Mutta voittoa ei saa tehdä vuodesta toiseen ilman toimintaan liittyvää tavoitetta. Voiton tavoittelusta ei saa tulla toiminnan päätarkoitus ja yhdistyksen tulee muutenkin taloudessaan noudattaa yleishyödyllisiä yhdistyksiä koskevia lakeja ja määräyksiä. Määräysten lisäksi myös taloudenhoitoon liittyy yleisiä käytäntöjä ja hyviä tapoja.

Jatka lukemista ”Onko pakko tehdä nollabudjetti?”

Lahjoitusten käsittely

Yhdistysten tulot kertyvät erilaisista lähteistä ja niistä saatavista eristä. Useimmiten säännöissä mainitaan rahoitusmuotona myös testamentit ja lahjoitukset. Lahjoitusten ja lahjojen ero on lähinnä se, että lahja ansaitaan tavalla tai toisella ja sen arvo on pieni. Lahjan taustalla voi olla jokin saavutus tai merkkipäivä, mutta lahjoitus on usein lähestulkoon yllätys ilman erityistä aihetta. Merkittäviä lahjoja käsitellään kuten lahjoituksia.

    • Miten yhdistyksen tulisi käsitellä lahjoituksia?
    • Miten lahjoitus merkitään kirjanpitoon?
    • Täytyykö lahjoituksen käyttöä eritellä?
    • Mitä, jos lahjoitukseen liittyy ehtoja eikä niitä voida enää noudattaa?
    • Mitä jos lahjoitus ei ole selvää rahaa, vaan tavaraa tai kiinteää omaisuutta?

Lisätietoja uudelta sivulta Lahjoitukset.

Yllätetäänkö yhdistyksesi?

Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry joutui pulaan, kun aktiivinen toiminnanjohtaja menehtyi yllättäen. Puolen miljoonan liikevaihtoa pyörittäneen yhdistyksen asiakirjat jäivät salasanojen taakse ja vain osa onnistuttiin avaamaan. Asia tuli julkisuuteen, kun ongelman taloudellinen merkitys oli suuri ja kosketti laajaa ryhmää eri toimijoita.

Keskeisen henkilön menehtyminen tai muuten tuleminen pysyvästi tai pitkäaikaisesti estyneeksi, ei ole ainoa tilanne, johon tulisi varautua; inhimillinen virhe, konerikko, tulipalo, varkaus, luonnonilmiöt voivat tuhota tai tehdä käyttökelvottomaksi paperilla tai millä tahansa välineellä olevaa tietoa. Yllättäen tuleva putkirikko tai tulva voi tuhota huolella kootun arkiston, jos säilytyspaikka joutuu tuhon kohteeksi. Vakuutuskaan ei voi korvata ainutkertaisia arvoja.

Jatka lukemista ”Yllätetäänkö yhdistyksesi?”

Käteiskassa ja käteismyynnit

Sivustolle tuli kysymys käteiskassan käsittelystä ja yleensä käteismyyntien toteuttamisesta. Kysyjälle annetun vastauksen perusteella laadittiin sivu, joka lyhyesti kertoo Asialistan aktiivien näkemyksen asiasta.

Vastaus koskee yleishyödyllistä ja pienimuotoista toimintaa. Laajentuessaan myyntiin saattaa tulla sovellettavaksi arvonlisävero ja tuloksen verotettavuus. Lisäksi elintarvikkeiden, alkoholin ja monien muiden asioiden myyntiä koskevat omat määräyksensä.

Jatka lukemista ”Käteiskassa ja käteismyynnit”

Asialista laajentaa aluettaan

Asialistan sähköpostiin on tullut muihinkin kuin yhdistysten kokouksiin liittyviä kysymyksiä. Asialistan tiimi ei kuitenkaan ota kantaa osakeyhtiöiden asioihin, ei edes asunto-osakeyhtiöihin edes yleisellä tasolla.

Nyt kun tiimissä on uutta asiantuntemusta, syvempää tarkastelua laajennetaan kuitenkin rajoitetusti ja vain joidenkin asioiden osalta kunnalliseen päätöksentekoon. Tämä siksi, että yleishyödyllisiä yhdistyksiä käsitellään usein kunnallisissa toimielimissä, lautakunnissa ja valtuustoissa. Yhdistysten on hyvä tuntea mahdollisuudet valituksiin, oikaisuihin ja muuhun edunvalvontaansa, jos sellaiseen tosiasiallista aihetta ilmenee.

Jatka lukemista ”Asialista laajentaa aluettaan”

Jäsenyys yhdistyksessä, onko se ehdoton oikeus?

Asialista.net -sivuston asiantuntijoille on tullut muutama kysymys yhdistyksen jäsenyydestä. Esimerkiksi, onko yhdistyksen pakko hyväksyä jäsenyys ja miten jäseniä saa ryhmitellä?

Jäsenlajeja ja jäsenen hyväksymistä on käsitelty valikosta avautuvilla sivuilla. Yleisesti voi todeta, että jossakin on jotain pielessä, jos yhdistys ei hyväksy kaikkia yhdistyksen toiminnan ja tarkoitusperät hyväksyviä henkilöitä jäsenikseen. Jos hyväksymättömyys kohdistuu tiettyyn henkilöön tai henkilöryhmään, voi kyse olla syrjinnästä, joka on laissa kielletty. Yleishyödyllisen yhdistyksen tulee lähtökohtaisesti olla kaikille avoin. Esimerkiksi sukuseurat eivät ole vakiintuneen verotuskäytännön mukaan yleishyödyllisiä yhteisöjä ja siten maksavat veroja tuloistaan.

Jatka lukemista ”Jäsenyys yhdistyksessä, onko se ehdoton oikeus?”

Kokouksessa yhteysongelmia?

Yhdistykset kokoustavat jatkossakin paljon etänä. Se tarkoittaa myös rahan ja ajan säästöä, mutta mitä voi tehdä, jos kotona ei ole yhteydet viimeistä huutoa.

Supernopea laajakaista ei yllä kaikkialle, vaikka vaikutusalue laajenee vauhdilla. Lähes kaikki ovat jo 4G-verkon tavoitettavissa. 4G tarjoaa teoriassa ja yleensä myös käytännössä varsin riittävät yhteydet useimpiin käyttötarpeisiin. Pelkkä yhteys ei riitä, vaan tarvitaan myös ajantasaiset laitteet ja ohjelmistot.

Jotta verkosta saisi parhaan vastineen rahalle, kannattaa muutamat asiat huomioida. Yksi tärkeä havainto on, että verkkoyhteyksien sijaan satunnainen ongelma voi olla ihan muualla. Lähettävässä päässä, vastaanottavassa päässä, tietokoneessa tai missä tahansa. Seuraavassa esimerkkejä asioista, jotka ovat varsin helposti toteutettavia tai tarkistettavia, jos kokoustaminen verkossa tökkii.

Jatka lukemista ”Kokouksessa yhteysongelmia?”

Yhdistys ja etäkokoustaminen

Yhdistysten kokouksia on siirretty etäosallistumalla toteutettaviksi, käytännössä siis internetissä toimivia kokousalustoja hyödyntäen. Kokemukset tästä ovat olleet pääosin vähintään tyydyttäviä. Lainsäätäjä on huomioinut poikkeustilanteen myös sallimalla kokousten siirtämisen sääntömääräisen ajan ulkopuolelle, mutta tämä osuus ei poikkeamislaista ollut koko aikaa voimassa. Viimeisimmässä, 30.6.2022 saakka voimassa olevassa laissa kokousten järjestämisaikaa on jatkettu. Myös asiamiehen käyttäminen kokouksissa on määritelty poikkeamislaissa. Uusi sallittu asia on myös sitova ennakkoilmoittautuminen kokoukseen.

Jatka lukemista ”Yhdistys ja etäkokoustaminen”

Sähköposti ei aina mene perille!

Yhdistyksistä lähetetään usein sähköpostiviestejä ryhmäposteina, esimerkiksi suoraan Asialistan eräänä palveluna tarjoamasta jäsenrekisteristä. Jotkut sähköpostijärjestelmät käsittelevät tällaisia viestejä eri tavoin, roskapostina tai jopa plokkaavat kokonaan. Onneksi tätä pystyy välttämään varsin tehokkaasti.

Kaikissa järjestelmissä kannattaa yhdistyksen lähettävä osoite lisätä omiin yhteystietoihin (osoitekirjaan), jolloin sähköpostijärjestelmä ei niin helposti tulkitse viestiä roskapostiksi.

Gmail Jatka lukemista ”Sähköposti ei aina mene perille!”

Yhdistyksen toimihenkilöt ja tehtävät

Yhdistystoimijalta tuli kysymys erityisesti puheenjohtajan ja sihteerin työnjaosta. Tämä onkin tärkeä ja mielenkiintoinen kysymys. Yhdistyslaki ei tunne käsitettä sihteeri lainkaan, vaikka käytännössä kaikissa yhdistyksissä sihteeri on ja yleensä säännöissä sihteeri mainitaan. Usein sihteerillä on jopa yhdistyksen nimenkirjoitusoikeus.

Sihteerin valta ja tehtävät

Joissakin kokoustekniikan oppiaineistoissa mainitaan sihteerin tehtävät pikkutarkasti alkaen kokoustilan tuolien järjestelystä. Tämä on tarpeetonta, sillä sihteerin tehtäviä ei ole missään määrätty eikä niitä voi tarkasti tai edes yleispätevästi määrätä muut kuin yhdistyksen hallitus. Käytännön tehtävien järjestelyt ovat aina hallituksen vastuulla ja käytännön toimijana voi hallituksen ohjauksessa olla kuka tahansa.

Jatka lukemista ”Yhdistyksen toimihenkilöt ja tehtävät”