Yhdistyslain mukaan ”…yhdistyksen säännöissä on mainittava ”tilintarkastajien sekä toiminnantarkastajien lukumäärä tai vähimmäis- ja enimmäismäärä sekä toimikausi” sekä milloin heidät valitaan”.
Tilintarkastuslain mukaan tilintarkastaja voidaan jättää valitsematta yhteisössä, jossa sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on täyttynyt enintään yksi seuraavista edellytyksistä:
1) taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa;
2) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 200 000 euroa; tai
3) palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä.
Tilintarkastuslain mukaan suurimmale osalle yhdistyksista riittää toiminnantarkastaja, joka on yhdistyslain mukaan kuitenkin valittava. Yhdistyslain mukaan ”Yhdistyksellä on oltava toiminnantarkastaja, jos yhdistyksellä ei ole tilintarkastajaa. Jos valitaan vain yksi toiminnantarkastaja, on lisäksi valittava varatoiminnantarkastaja, johon sovelletaan, mitä toiminnantarkastajasta säädetään”. Jatkossa tässä tekstissä mainitaan vain toiminnantarkastaja. Tilintarkastuslaki koskee toiminnantarkastajaa eroamisen, erottamisen ja salassapidon osalta.
Toiminnantarkastaja on varsin tärkeä henkilö, jota osoittaa jo se, että hänelle asetetaan vaatimuksia kokonainen pykälä (yhdistyslaki 38 §) ja lisää tulee tilintarkastuslaista ja osaamisvaatimuksista. Toiminnantarkastajan vastuu on lähes yhtäläinen hallituksen jäsenten vastuun kanssa. Yhdistyslain mukaan ”Toiminnantarkastajan on tarkastettava yhdistyksen talous ja hallinto yhdistyksen toiminnan edellyttämässä laajuudessa sekä annettava tarkastuksestaan kirjallinen toiminnantarkastuskertomus tilinpäätöksestä päättävälle yhdistyksen tai valtuutettujen kokoukselle. Jos tarkastuksessa on ilmennyt, että yhdistykselle on aiheutunut vahinkoa tai tätä lakia tai sääntöjä on rikottu, siitä on mainittava tarkastuskertomuksessa”.
Toiminnantarkastajan valinta on eräs yhdistyksen kokouksen tärkeimpiä päätöksiä. Valinnan perusteena ei saisi olla se, kuka lähtee tehtävään ilmaiseksi tai halvimmalla, ja siksi yleensä talousarvioon jätetään varaus toiminnantarkastajan palkkioon ja maininta ”toiminnantarkastajan palkiko laskun mukaan”. Maininta ei estä keskustelemasta tai sopimasta toiminnantarkastajan kanssa palkkion suuruusluokasta.
Toiminnantarkastajalle saattaa vuoden aikana tulla myös ylimääräisiä erityistehtäviä. Esimerkiksi yhdistyksen hanketta rahoittanut taho voi vaatia toiminnantarkastajalta lausunnon kohteeseen osoitettujen määrärahojen tai kohdeavustuksen käytöstä. Lausunnon antaminen on toiminnantarkastajan velvollisuus.
Toiminnantarkastaja voi erota kesken kauden ilmoittamalla siitä hallitukselle. Tällöin sijalle tulee varatoiminnantarkastaja. Jos hänkin irtisanoutuu tehtävästä, on yhdistyksen ryhdyttävä toimiin uuden toiminnantarkastajan valitsemiseksi. Jos valinta on tehty syksyllä ja keväällä on tulossa uusi yhdistyksen kokous, voidaan uusi toiminnantarkastaja valita kevään kokouksessa ylimääräisenä asiana, joka on mainittava kokouskutsussa. Muussa tapauksessa edessä voi olla yhdistyksen ylimääräisen kokouksen järjestäminen. Tämä on hyvä syy valita ylipäätään varsinainen ja vara eri tehtäviin niin, että mahdollinen este ei kohtaa molempia saman aikaisesti. Tällainen tilanne voi tulla silloin kun tehtävään on valittu pariskunta, ja molemmat muuttavat pois paikkakunnalta.