Asialista

Tekoäly, josta yleisesti tunnetuimpana ChatGPT, on soveltuvissa asioissa helpottanut työtä varsin paljon. Tekoälyn kanssa pitää kuitenkin olla varovainen, sillä se osaa suoltaa myös täyttä soopaa varsin vakuuttavasti. Seuraavassa esimerkkinä ChatGpt:n kanssa yhdistystoimintaan liittyen käyty keskustelu, jossa tekoäly myös otti opikseen:

Jatka lukemista ”Tekoäly ja kokoustekniikka”

Avustus on yhdistykselle tuloa, joka nimensä mukaisesti ei ole vastinetta tehdystä tai myydystä. Oikeastaan avustus on vastinetta hyvästä maineesta ja luotettavasta toiminnasta niin, että avustuksen myöntäjä katsoo toiminnan tukemisen arvoiseksi.

Jatka lukemista ”Kohde- ja yleisavustus ovat eri asiat”

Yhdistyksen kokous, johon kutsutaan kaikki jäsenet, on yhdistyslaissa ja yhdistyksen säännöissä ohjeistettu tapahtuma. Kokous kannattaa valmistella huolella, sillä pahimmassa tapauksessa yhdistys voi joutua korvausvelvolliseksi, jos kokous on huolimattomasti kutsuttu koolle ja jäsenille tai ulkopuolisille on aiheutunut kuluja.

Jatka lukemista ”Kokouksen valmistelijan muistilista”

Asialistalle tuli kysymys liittyen kokouksen päätöksen muuttamiseen samassa kokouksessa. Kokouksessa voi käydä niin, että myöhemmin tehtävä päätös muuttaa aiemmin tehtävää päätöstä. Esimerkiksi ilmenee, että valittu henkilö on esteellinen kyseiseen tehtävään tai myöhemmin tehtävä päätös on ristiriidassa kokouksessa aiemmin tehdyn päätöksen kanssa.

Jatka lukemista ”Päätöksen muuttaminen kokouksessa”

Asialistan ylläpidolle tuli kysymys investoinnista päättämisestä ja sen käsittelystä kirjanpidossa.Kuinka investoinnista päätetään ja miten se esitetään talousarviossa?

Jatka lukemista ”Investoinnista päättäminen”

Asialistalle nousi kysymys, miten josko lainkaan voi yhdistyksen kirjanpidossa niputtaa esimerkiksi pankin tiliotteella olevia tapahtumia. Kysymys liittyy kirjanpitäjän töiden helpottamiseen, mutta myös mahdollisesti tapahtumapohjaisen kirjanpidon laskutukseen.

Jatka lukemista ”Tapahtumien niputtaminen kirjanpidossa”

Joskus yhdistyksen taloustilanne voi ajautua vaikeuksiin, kun taloudesta ja maksuliikenteestä ei pidetä yhtä hyvää huolta kuin yleensä yrityksissä. Jäsenmaksujen periminen voi olla työllistävää, sponsorien lupaukset voi olla vaikeita lunastaa tai vapaaehtoisten toimijoiden aika tai mielenkiinto ei vain riitä. Raha-asioissa joustaminen voi johtaa lopulta leväperäisyyteen.

Jatka lukemista ”Tehokas taloudenhoito”

Koron periminen ei yhdistystoiminnassa ole kovin yleistä. Kun korkotaso oli yleisesti alhainen, ei sillä ollut juurikaan käytännön merkitystä. Tiukassa rahoitustilanteessa yhdistykselle voi olla tärkeätä saada saatavat kotiutettua ja koron viivästyskoron periminen on yksi siihen vaikuttava keino. Erityisesti erilaisten projektien, kuten matkojen ja isojen yhteishankintojen yhteydessä on tärkeätä, että rahaliikenne hoituu suunnitellusti. Viivästyskorko voi koskea myös jäsenmaksuja, mutta tavallisesti yhdistykset ovat tyytyväisiä, kun jäsenmaksut ylipäätään saadaan perittyä.

Jatka lukemista ”Yhdistys ja viivästyskorko; maksaminen tai periminen”

Kevät on tilin- ja toiminnantarkastusten aikaa. Yhdistyksen toiminnantarkastus on haluttu erottaa tilintarkastuksesta niin, että tilintarkastuksen voi tehdä vain pätevä tilintarkastaja. Toiminnantarkastaja sen sijaan voi olla lähes kuka tahansa maallikko. Yleensä toiminnantarkastajaksi valitaan yhdistyksen jäsen, joka voikin olla hyvä, jos jäsen tuntee toimintaa myös käytännössä ja pitemmältä aikaväliltä. Niin ja tietenkin myös toiminnantarkastaja tarkastaa tilit. Hyvä toiminnantarkastaja voi myös samalla konsultoida yhdistyksen hallintoa opastamalla asioiden hoitamisessa. Seuraavassa muutamiä tärppejä ja ohjeistusta toiminnantarkastajille.

Jatka lukemista ”Yhdistyksen toiminnantarkastuksen laajuudesta ja kohteista”

Joskus kuulee yhdistyksen kokouksessa korostettavan, että talousarvio (budjetti) on vain arvio, eikä kukaan oikeasti sitä tiedä, miten paljon rahaa tulee ja menee. Hallitukselle jää siis suuri valta päättää muutakin kuin arvio osoittaa – vai jääkö?

Jatka lukemista ”Talousarvio – siiskö vain arvio tai arvaus?”